Vuoden 2019 henkilöstökertomuksessa käydään laajasti läpi henkilöstökeskuksen toimintaa ja esimiesjohdon tukitoimia. Useita kuvauksia on siitä, miten erilaiset hankkeet, toimenpiteet ja koulutukset tukevat esimiesten toimintaa.
Väistämättä henkilöstökertomusta lukiessa tulee mieleen, että kenelle tämä kertomus on oikeastaan tarkoitettu. Näyttääkin siltä, että kertomus on tehty täyttämään vain sitä velvoitetta, joka on vuosittain valtuustolle annettava. Henkilöstöpolitiikan ongelmista tai toimenpiteistä, jotka eivät ole tuottaneet tulosta, ei kertomuksessa näy mitään. Odottaisin, että kertomuksessa käsiteltäisiin rehellisesti ja avoimesti niitä haasteita, mitä toimialoilla, esim. sosiaali- ja terveystoimessa on ollut. Olisin toivonut arviointia siitä, miten henkilöstöjohtamisen ongelmia ratkottiin, mitä toimenpiteitä aloitettiin ja miten niitä seurataan sekä mitä johtopäätöksiä ollaan valmiita tekemään.
Viime syksynä Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esitti vuoden 2020 talousarviokäsittelyn yhteydessä henkilöstöjohtamisen laatuhankkeen käynnistämistä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Hanke on käynnistetty, siihen on muodostettu ohjausryhmä ja toteutettu kartoitusvaihe. Laatuhankkeesta ja sen tuloksista ei ole suunniteltu valtuustolle tuotavaa esittelyä. Koska laatuhankkeessa on tehty koko alkuvuosi aktiivista työtä, on valtuustolle tuotava selvitys hankkeen toteutuksesta ja johtopäätöksistä esim. iltakouluun ensi syksynä.
Henkilöstö kokee, hieman toki toimialasta ja työtehtävistä riippuen, että heidän venymisensä ei ole enää mahdollista. Työ uuvuttaa varsinkin henkisesti. Vantaan asukasmäärä oli vuoden 2019 lopussa noin 233 800 asukasta ja henkilöstömäärä oli tuolloin 11 098 työntekijää. Vastaavat luvut olivat 10 vuotta sitten: asukkaita n. 197 600 ja henkilöstöä 11 332. Kaupungin palvelut ovat 10 vuodessa tehostuneet, tuottavuus lisääntynyt, osa palveluista hävinnyt, palvelutietoisuus noussut ja palvelut sekä palveluketjut digitalisoituneet. Samaan aikaan työntekijämäärä on vähentynyt, kun Vantaan asukasmäärä on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut yli 36 000:lla asukkaalla.
Ei siis ole ihme, että henkilöstö tuntee riittämättömyyttä yrittäessään hallita työtään. Kun työntekijöitä ei ole riittävästi, joudutaan ostamaan palveluja yhä enemmän ulkopuolisilta toimittajilta. Tämä näkyy varsinkin Vanhus- ja vammaispalveluissa, missä ostopalvelut tulevat Vantaalle kalliiksi toteuttaa. Tässä on peiliin katsomisen paikka myös meillä valtuutetuilla. Kustannuksia on yritetty säästää sillä, että jätetään henkilöstöä palkkaamatta.
Kuten sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja arvioi, koronaepidemian vaikutukset yksityiselle sektorilla aiheuttavat varmasti myös sen, että julkiselle sektorille hakeudutaan voimakkaammin. Työntekijätarvetta on kuitenkin muissakin ympäristökunnissa, joten kuluvan vuoden osalta toivon, että tähän haasteeseen ollaan reagoimassa etupainotteisesti ja ihan aidosti lisätään työntekijän mahdollisuuksia koulutukseen, työssä kehittymiseen ja urapolkuihin.