Seurakuntavaalit 2022
Seuraavat seurakuntavaalit järjestetään 20.11.2022. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöitä seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon seuraavalle nelivuotiskaudelle 2023–2026. He päättävät seurakunnan tulevista linjauksista ja varojen käytöstä.
Nyt kannattaa käyttää ääntään ja vaikuttaa oman seurakunnan tulevaisuuden rakentamiseen. Äänioikeus on kaikilla vaalipäivänä 16-vuotta täyttäneillä kirkkoon kuuluvilla.
Ennakkoäänestys järjestetään 8.-12.11.2022.
Katso ennakkoäänestyspaikat täältä
Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11.2022.
Vantaalla sosialidemokraatit ovat asettaneet ehdokkaita sekä kirkkovaltuustoon että seurakuntaneuvostoihin seuraaviin seurakuntiin. Katso ehdokkaat valitsemalla seurakunta:
VANTAAN SOSIALIDEMOKRAATTISEN SEURAKUNTAVÄEN TAVOITTEET VALTUUSTOKAUDELLE 2013–2026
KANSANKIRKKO − APUNA AHDINGOSSA, TUKENA ELÄMÄSSÄ
Kirkon tulee olla aikaamme uudistava liike sekä yhteiskunnassa että yksittäisten ihmisten mielissä. Kirkon tulee olla tasa-arvoinen vähemmistöjä kohtaan ja rakentaa siltoja eri ihmisryhmien välillä. Armo kuuluu kaikille.
1. Diakonia tukee heikoimpia
● Seurakuntayhtymän asuntotuotantoa tulee lisätä helpottaen erityisesti syrjäytymisuhan alaisina olevien nuorten aikuisten, ikääntyneiden ja asunnottomien asuntopulaa
● Heikoimmassa asemassa olevia on tuettava entistä paremmin yhteistoiminnassa kaupungin ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Vantaan seurakunnat ovat vahvasti mukana ruuan jakelussa.
2. Kirkko rakentamassa rauhaa, sovintoa ja turvallista yhteiskuntaa
● Seurakunnat ovat rakentamassa parempaa maailmaa kaikille, rauhanvälittäjänä. Tarvitaan sovintoa, siltojen rakentamista ja rauhanviestiä. Turvallinen yhteiskunta rakennetaan yhdessä. Epävarmassa maailmassa hengellisyys antaa ihmisille toivoa ja turvaa tähän hetkeen sekä tulevaisuuteen.
3. Yhteisöllisyys rakentaa yhteistä hyvää
● Vapaaehtoisille on annettava yhä enemmän mahdollisuuksia toimia – vahvistaen siten auttamisen tahtoa.
● Seurakunnilla pitää olla aktiivinen rooli monikulttuurisen ja monikansallisen kaupunkimme asukkaitten ohjaamisessa yhteisöllisyyteen, suvaitsevaisuuteen ja vuorovaikutukseen. Tätä voimavaraa on hyödynnettävä vieläkin enemmän.
4. Lapset, nuoret ja vanhemmuus
● Kirkon ja seurakuntien on jalkauduttava lähemmäksi lasten, nuorten ja perheiden arkea.
● Lasten ja nuorten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen tarvitaan selkeitä ja rohkeampia toimintatapoja. Nuorille on järjestettävä omia vaikutuskanavia. Rippikoulun menestystarinaa pitää edelleen vahvistaa.
5. Ikääntyvä väestö
● Seurakuntien on verkostoiduttava sujuvammin ikääntyneiden asukkaiden ja ikääntyneiden keskuudessa toimivien järjestöjen kanssa.
6. Monimuotoiset jumalanpalvelukset
● Seurakunnan tilaisuuksien sisältöä on kehitettävä ja etsittävä uudella tavalla puhuttelevia muotoja. Tapahtumien ajoituksessa on otettava huomioon urbaanin 24/7 elämänmuodon haaste. Erityisesti on toteutettava nuorille aikuisille valmistettuja messuja.
● Seurakunnissa Korona-aikana aloitettujen jumalanpalvelusten ja kirkollisten tapahtumien striimausta jatketaan ja kehitetään edelleen.
7. Kestävä kehitys – kestävät kirkot
● Yksittäisistä toimitiloista voidaan myös luopua. Tärkeintä on itse toiminnan turvaaminen.
● Kasvavassa kaupungissa on kyettävä luomaan toimintaa uusille asuinalueille. Siksi voimavaroja tulee keskittää yhteisiin palvelukeskuksiin. On kehitettävä myös paikallisia toimintatapoja vastaamaan seurakuntalaisen hengellisiä, henkisiä tai aineellisia tarpeita.
● Seurakuntayhtymä pitää hyvää huolta omistamistaan rakennuksista ja tiloista. Korjausvelan kasvua hillitään suorittamalla tarpeelliset korjaukset oikea-aikaisesti ja viivyttelemättä.
8. Yhteinen toiminta vahvistaa taloutta
● Kirkollisveroprosentti tulee säilyttää nykyisen suuruisena tulevan valtuustokauden.