Kirjoitus julkaistu Vantaan Sanomissa 22.1.2025
Poliittisessa keskustelussa on sosiaalihuollon leikkauksia puolusteltu tarpeella tasapainottaa julkista taloutta. Tällaisilla päätöksillä on kauaskantoisia ja vakavia seurauksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleville. Hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen tehtävä on turvata jokaisen kansalaisen oikeus ihmisarvoiseen elämään, mutta leikkaukset nakertavat tätä perustaa ja lisäävät eriarvoisuutta.
Sosiaalihuollon leikkaukset osuvat erityisesti heihin, jotka jo ennestään ovat haavoittuvassa asemassa. Vammaiset, ikääntyneet, työttömät kärsivät ja pienituloiset perheet joutuvat kantamaan suurimman taakan resurssien vähenemisestä. Kotihoidon resurssien niukkuus johtaa siihen, että vanhukset jäävät ilman riittävää tukea arjessaan. Lapsiperheiden tukipalveluiden leikkaukset heikentävät lasten mahdollisuuksia terveeseen ja yhdenvertaiseen kasvuympäristöön.
Leikkaukset eivät vaikuta ainoastaan yksilöihin, vaan ne näkyvät myös yhteiskunnan rakenteissa. Kun palvelut heikkenevät, pahoinvointi kasvaa ja hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset periaatteet, kuten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo murenevat. Tällä on vaikutusta myös terveyserojen kasvuun.
Sosiaalihuollon lyhytnäköiset säästöt johtavat pitkällä aikavälillä suurempiin kustannuksiin. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat aina edullisempia kuin ongelmien korjaaminen myöhemmin.
Hyvinvointiyhteiskunnan alasajo ei voi jatkua. Maailman onnellisimman kansan mittarina pitää toimia se, miten se kohtelee heikoimpiaan. Pidetään huoli siitä, että yhteiskunnan turvaverkko pitää myös jatkossa.
Anu Hall
Kaupunginvaltuutettu
Kaupunkikulttuurin- ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen
Elinvoima- ja työllisyysjaoston jäsen