Puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.11.2025
Arvoisa puheenjohtaja,
Lasten hyvinvointi on tulevaisuuden hyvinvointia. Siksi meidän on pystyttävä parantamaan vantaalaista varhaiskasvatusta. Se onnistuu vain, jos huolehdimme työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta.
Vantaan varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä on vuonna 2026 noin 2600 työntekijää. Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärän tarkastelu on tarpeen, sillä väestönkasvu jatkuu edelleen, vaikka asuntotuotanto on vähentynyt vilkkaimmista asuntorakentamisen vuosista. Vantaalla lasten määrän arvioidaan kasvavan noin 1500:lla vuoteen 2034 mennessä ja hoitopaikkatarve on tällöin noin 1250 uutta paikkaa. Taloussuunnitelmakaudella 2026-2029 valmistuu 8 päiväkotia ja kahden uuden päiväkodin rakentaminen aloitetaan vuonna 2029. Valitettavasti maan talouden heikkeneminen ja sosiaaliturvaan kohdistuneet leikkaukset ovat lisänneet lapsiperheköyhyyttä. Ennustettua heikompi talouskasvu ja noin 13% työttömyys heijastuvat myös varhaiskasvatuksen toimintaan esimerkiksi lasten ja perheiden kasvavana tuen tarpeena. Uudenlainen tilanne vaatii myös uudenlaisia keinoja alalla, jossa kilpailu osaavista ja motivoituneista työntekijöistä näyttää edelleen kiristyvän.
On ymmärrettävä se tosiasia, että pääkaupunkiseudulla lyhyet etäisyydet mahdollistavat henkilöstön siirtymisen sinne, missä on parempi palkkaus, pysyvämpi henkilöstö, paremmat työsuhde-edut ja parempi sijaisten saatavuus. Kilpailu työntekijöistä on haaste ja tässä kilpailussa Vantaan on pystyttävä parempaan.
Huolestuttavaa on, että työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajilla, lastenhoitajilla ja perhepäivähoitajilla poissaolopäiviä kertyi jopa yli 20 päivää vuodessa, kun esimerkiksi koulujen opettajilla vastaava luku oli 9–12 päivää. Vuonna 2024 arvioidaan varhaiskasvatuksen sairauspoissaoloja kertyneen Vantaalla 17-19 päivää/henkilö. Syinä korkeisiin lukuihin ovat mm. tartuntatautien riski sekä työn fyysinen- ja psyykkinen kuormittavuus. Tilastot osoittavat, että varhaiskasvatus on selvästi suurin riskiryhmä kunta-alalla, kun sote-uudistus poisti sote-alan työntekijät tilastoista.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön jaksamisen ja laadukkaan työn edellytys ovat henkilöstön ja sijaisten riittävä määrä. Työntekijät ovat huolissaan omasta ja lasten hyvinvoinnista, tarvittavien tukitoimien määrästä ja kasvatuksen laadusta. Vantaalla olemme saaneet palautetta, että työn suurimpana epäkohtana ovat vaihtelevat sijaiskäytännöt ja sijaisten saaminen henkilöstön poissaolotilanteissa. Sijaisjärjestelmät ovat epäselviä ja sijaisia ei palkata edes tiedossa oleviin poissaoloihin, esimerkiksi loma- ja sairaspäiviä ei riittävästi huomioida. Sijaisten puute kuormittaa suuresti varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja pahimmillaan aiheuttaa sen, että lapset jäävät ilman riittävää tukea. Työntekijöiden jatkuva siirtely eri ryhmien välillä vaikuttaa negatiivisesti työntekijöiden hyvinvointiin ja ryhmien arkeen. On selvää, että työntekijät kokevat ahdistusta ja uupumusta heikentyneiden työolosuhteiden ja työnkuormittavuuden vuoksi. On vaikea parantaa varhaiskasvatuksen laatua, jos tähän ei saada muutosta.
Seuresta hankittavat sijaiset ovat kalliita ja siksi kustannusten vähentämiseksi siirretään henkilöstöä toisiin ryhmiin ja vuokratyövoiman palkkaamista vältellään. Kuitenkin hyvin tiedetään, että riittävä vakituisen oman sijaishenkilöstön määrä ylläpitää työhyvinvointia ja varmistaa laadun toteutumisen. Vakituisten varhaiskasvatuksen omien sijaispoolien käyttöönotto aiheuttaa toki palkkakustannusten nousua, mutta pidemmällä aikavälillä omien sijaisten käyttö on tuottavampaa kuin vuokratyövoimaan perustuvat sijaisjärjestelyt. Toimialan sijaiskustannusten selvitys on tarkoitus tuoda talous- ja strategiatoimikuntaan osana laajempaa kaupunkitasoista henkilöstöpoliittista tarkastelua. Kaupungin henkilöstöpolitiikkaa pitää nyt miettiä vahvalla ja rohkealla otteella, jotta voimme vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.
Sirkka-Liisa Kähärä (sd.)
kaupunginvaltuutettu