Vantaan yleiskaavatoimikunta aloitti työnsä vuoden 2017 syksyllä. Toimikunta työsti yleiskaavaa hyvässä yhteistyössä eri ryhmien kesken. Sosialidemokraatit kiittävät virkamiehiä hyvästä valmistelusta ja muita ryhmiä rakentavasta yhteistyöstä prosessin aikana.
Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaava ei ole yhtä yksityiskohtainen kuin aikaisemmat yleiskaavat. Se jättää harkinnanvaraa ja väljyyttä asemakaavasuunnitteluun. Toisaalta määräyksillä ohjataan alueiden kehittämistä: mm. viheralueita tulee olla riittävästi ja tiivistyvässä kaupungissa on otettava huomioon alueiden ominaispiirteet.
Luonnonsuojelualueita ja LUO-alueita tulee lisää, viheraluereitistöt on merkitty karttaan toisiinsa kytkeytyvinä verkostoina ja keskeiset kaupunginosien merkittävät puistoalueet on myös merkitty sitovasti. Asuinalueiden viheralueiden sijainnit ratkaistaan osana asemakaavasuunnittelua. Isossa osassa Vantaata on jo voimassa oleva asemakaava, joten yleiskaavalla ei muuteta niiden tämänhetkistä asemaa. Sen sijaan, kun asemakaavoitusta muutetaan, tulee yleiskaava ottaa ohjaavana huomioon.
Rakentamisessa pyritään tiivistämään kaupunkirakennetta nykyisten asuinalueiden yhteyteen ja ratojen varsille. Kaupan ratkaisuissa sovelletaan samaa periaatetta eli nojaudutaan kaupunkirakenteeseen ja suuryksiköt sijoitetaan keskusta-alueille (C-alueet). Kaupungin kasvusta ja kehittymisestä kertoo se, että keskusta-alueita on kaksinkertainen määrä suhteessa edelliseen vuonna 2007 hyväksyttyyn yleiskaavaan nähden.
Ohessa SDP:n keskeiset muutosesitykset ja muita olennaisia muutoskohtia, joita olemme olleet hyväksymässä yleiskaavatoimikunnassa. Lopussa yleiskaavamerkinnät ja muutokset.
SDP:n esitykset toteutuivat kaavatyössä.
SDP esitti yleiskaavaan sen työstämisen kuluessa runsaasti muutoksia ja sai neuvoteltua ne kaavaratkaisuun.
- SDP:n edustajat nostivat esiin, että raitiotielinjaus on kuljettava kauppakeskus Jumbon kautta, tämä linjaus hyväksyttiin
- Rukinpyörän alueen metsän säilyttäminen virkistys -ja ulkoilualueena
- Winterinmäen alueen merkitseminen virkistys- ja ulkoilualueeksi
- Hiekkaharjun ulkoilu -ja liikunta alueen säilyttäminen rakentamattomana, myös kulttuurimaisema-arvot toteutuvat tällä ratkaisulla
- Moottorirata-merkinnän säilyttäminen kaavassa
- SDP:n ehdotuksesta palstaviljelyalueista tehtiin yleiskaavatyön yhteydessä selvitys ja myös uusista palstoista hahmotelmia
- Palstaviljelymerkinnän sisällyttäminen kaavaan;
o Kaavaan merkittiin kaikki nykyiset palstaviljelyalueet. Merkintä tarkoittaa, että olemassa olevien alueiden viljelymahdollisuudet on turvattava joko nykysijainnilla tai rakentamisen alle jäädessään kaupungin on osoitettava vastaava paikka lähialueelta. - Koivukylä palsta -alueen säilyttäminen virkistysaluemerkinnällä, joten aluetta ei rakenneta, mikä on erittäin tärkeää pienituloisille asukkaille alueella.
- Leinelän asemanseudun virkistys -ja liikuntareitistö säilyy yhtenäisenä rakentamattomana
- Korson Korpivaaran alueelle keskusta -alueen laajennus (C -merkintäalue)
- Asuntomessualueen 1977 säilyttäminen pääosin pientaloalueena Varistossa
- Pakkalassa Veromäen alueen säilyttäminen pääosin pientaloalueena (oli ehdotettu AC -alueeksi) ja Veromäen viereiselle alueelle viheryhteysmerkintä varmistamaan ettei tätä reittiä rakenneta
- Linnaisten alueen varmistuminen LUO –alueeksi
- Pähkinärinteen eteläosassa Rajatorpantien pohjoispuolella saatiin pidettyä VL-alue ennallaan – Ekologinen yhteys ja maakunnallisesti merkittävä metsäalue säilyvät
- Louhelan Eräkujan pään puistoalueen säilyttäminen virkistysalueena
- Hämevaaran säilyminen AP-alueena
- Rekolan asemanseudun alueen säilyttäminen pientalomerkinnällä (lisättiin rasterointi ja max 3 kerrosta rajaukseksi rakentamiselle)
- SDP esitti, että kevyen liikenteen siltojen rakentamisen selvittämistä jokivarsien yli (esim. Backaksen kohta, Ylästön eteläreuna, Hanabölen kohta, Vetokannaksen kohta, Äbyn kohdalle) -virkamiehet luvanneet käynnistää selvityksen
SDP:n kannat muissa keskeisissä kysymyksissä
- Porttipuiston, Variston ja Tammiston hypermarket -kysymyksessä SDP:n ryhmä on kannattanut yleiskaavaesitystä kaupan suuryksiköiden keskittämiseksi kaupunkikeskusta -alueille (C -merkintä). Emme kannata hypermarketteja edellä mainituille keskustojen ulkopuolisille alueille.
- Maantie 152; olemme kannattaneet myös Tuusulan puolelle sijoittuvan vaihtoehtoisen tielinjauksen selvittämistä. Yleiskaavaan lisättiin tätä koskeva ”yhteysmerkintä”. SDP yhtyi myös yleiskaavatoimikunnassa esitettyyn lausumaan neuvottelujen jatkamisesta pohjoisen tieyhteyden sijainnista Tuusulan kanssa.
- Luonnonsuojelualueiden korvaus maanomistajille; asian toteava lause nostettiin luonnonsuojelualuetta koskeviin aineistoihin (lakipykälän sisältö korvausasiasta).
- Lammaslampi muuttuu LUO -alueeksi uhanalaisen viitasammakon esiintymän vuoksi. Asukkaat olleet huolestuneita jatkuuko lammen uinti -ja virkistyskäyttömahdollisuus sekä voidaanko lammella tehdä hoitotöitä (ruoppaus tai kaislojen leikkaus). Asia selvitettiin ja sen pohjalta yleiskaava-aineistoon lisättiin toteamus, että virkistyskäyttö voi jatkua ja hoitotöitä voi ja pitää suorittaa.
- Yhdyimme yhteiseen lausumaan: Yleiskaavatoimikunta edellyttää, että Vantaan moottorirata -alueen meluntorjunta ja ympäristöpäästöt ovat määräysten edellyttämällä tasolla.
- Yhdyimme yhteiseen lausumaan: Varikkoalueiden, erityisesti uuden mahdollisen raitiotievarikon, kaavoituksessa on niiden sijoittamiselle etsittävä vähiten asutusta häiritsevät alueet sekä tarvittaessa edellytettävä katettujen tilojen rakentamista melunsuojaukseksi.
Poliittisesti kuumin aihe loppumetreillä A -merkintäalueella sijaitsevat pientaloalueet.
Vantaan uuteen yleiskaavaan oli suunnitteluvaiheessa jaettu asumisen osalta pientalovaltaisiin AP -alueisiin, monipuolisiin A-alueisiin, kaupunkikeskustan AC-alueisiin ja kaupunkikeskustan C-alueisiin. Tämä jako hyväksyttiin myös lopulliseen yleiskaavaan.
Toimikunta kuitenkin muutti A ja AP-merkintöjä, näistä A-aluetta merkittävästi. Merkinnän muutos perustuu asukaspalautteeseen, jota on saatu A -alueella sijaitsevien pientaloalueiden asukkailta.
A-alueen merkintään lisättiin pientaloalueen uudis- ja täydennysrakentamista säätelevä määräys samansisältöisenä kuin on AP-alueella. Eli myös A -alueella olemassa olevan pientaloalueen täydennysrakentamisessa tulee suosia pientalotyyppejä. Merkinnästä poistettiin kohta, joka olisi sallinut A-alueelle mm. korkeiden kerrostalojen rakentamisen. Kerrosluku rajattiin kolmeen, mikä tarkoittaa käytännössä pientaloalueella esim. Kartanonkosken tyyppisten rivitalojen tai town house -talojen rakentamista.