Palveluverkon ja myönteisen erityiskohtelun alueiden kehittäminen on huomioitava osana julkisen liikenteen parantamista.
Ensi vuodelle siirrytään tilanteessa jossa palveluverkko on jäänyt jälkeen lisääntyvän väestönkasvun tuomasta tarpeesta rakentuvilla uudemmilla sekä täydennysrakentamisen asuinalueilla. Koulu ja päiväkotiverkostoa on tarkasteltava uudelleen, terveys ja sosiaalipalvelut sekä korjausvelan paisuminen vaativat nyt pakosta lisäresursseja. Tilanne on päässyt pahaksi ja nyt on pakko toimia. Henkilöstö lisäyksiä terveysasemien toimintojen parantamiseen ja iltavastaanottojen aloittamiseen. Vanhustenhoitoon on tulossa lisäresursseja. Mikäli.. vakanssit saadaan täytettyä ja henkilöstöpolitiikkaan luotua positiivinen ilmapiiri. Pääkaupunkiseudulla Vantaa ei hintakilpailua työntekijöistä voita joten ennen kaikkea on kuunneltava työntekijöitä ja otettava tosissaan esiintuodut epäkohdat.
Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma vuosille 2019- 2021( kiitos kaupunginjohtajalle asian edistämisestä) on tärkeä niille Vantaan lähiöille jotka kaikkein pahimmin ovat jääneet kehityksen kelkasta. Hyvinvointierojen vähentäminen, tasa- arvoinen alueellinen kehittäminen sekä hävinneiden palvelujen palauttaminen alueille vaativat erityispanostuksia.
Joukkoliikenteen hyvä saavutettavuus on tärkeässä roolissa liike- elämän investointien ja rakentamisen kiinnostavuuden kohteiden määräytymisessä. Palveluverkon ja myönteisen erityiskohtelun alueiden kehittäminen onkin huomioitava erityisesti osana julkisen liikenteen parantamista.
Niinpä seudulliset hankkeet kuten Vantaan ratikka joka aikanaan yhdistetään pääkaupunkiseudulla vastaaviin eri kuntien ratikkaverkostoihin ja tullee jatkumaan Itä- Vantaan lisäksi myös läntiselle Vantaalle
ja hyödyttää koko pääkaupunkiseutua kuten Kehärata on tehnyt.
Miten olisi maankäytön ja rakentamiskehityksen radan varrella käynyt jos sitä ei aikanaan olisi päätetty tehdä. Varmaan oli vastustusta silloinkin mutta aina pitää suurten kehittyvien kaupunkien katsoa pidemmälle ja investoida tulevaisuuden infra – ja rakennushankkeisiin. Ne vaativat pitkän ja hyvän suunnittelun joten pitää tarttua tilaisuuteen mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Rahoituksen hankkiminen on osa suunnittelua ja siinä hyödynnetään niin valtion kuin mahdollisesti EU- rahoitusta ja käyttökustannuksista vastaa osaltaan HSL joten yksin ei Vantaan tarvitse tätä rahoittaa.
Toivottavasti saamme tulevaisuudessa huristella ratikalla läpi Vantaan lännestä itään hyvien ja monipuolisten palvelujen ja positiivisen kehityksen vallitessa kaikilla Vantaan alueilla.
Tarja Eklund (sd)
kaupunginvaltuutettu