Vantaalla on hoidettu taloutta maltillisesti ja terveen taloudenpidon periaatteella. Vaikka on pidetty suhteellisen kovaa menokuria, olemme panostaneet erityisesti sosiaali -ja terveyspalveluihin, vanhusten huoltoon ja varhaiskasvatukseen.
Investointeja on rajoitettu ja hyvän taloussuhdanteen ansiosta velkaa maksettiin alkukaudesta 200 miljoonaa euroa pois. Velan määrän vähentyminen antaa nyt kriisitilanteessa puskuria, kun menoja joudutaan väistämättä kattamaaan myös uudella lisävelalla.
Vuonna 2019 taloudellinen tilanne notkahti yli 60 miljoonaa alijäämäiseksi. Tuosta summasta yli puolet johtui valtion verouudistuksesta. Saimme tilaamatta ja yllättäen -33,4 miljoonan euron veromenetyksen valtiolta, loppu vajeesta johtuu omien välttämättömien menojen ylityksistä, suurimpana sosiaali -ja terveystoimi. Emme ole eläneet tuhlailevasti tai pröystäillen, pikemminkin yhä niukkuutta jakaen.
Korona -kriisin jälkeisenä aikana talouden tasapainottamisesta ja investointisopetuksesta tulee hyvin haastava yhtälö. Meidän on pakko rakentaa ja korjata, kun väestömäärä kasvaa joka vuosi useammalla tuhannella asukkaalla. Emme voi myöskään säästää palveluja hengiltä. On löydettävä oikeat toimenpiteet. Valtio aikoo elvyttää etupainotteisesti ottamalla velkaa ja kompensoi osan menetyksistä kunnille. Vantaan jouttuu kuitenkin etsimään tulo -ja menokohteita alijäämän kattamiseen. Mitään välinettä ei tässä vaiheessa tule poissulkea. Heitän nyt ajatuksen; voisimmeko mekin velkaelvyttää etupainotteisesti akuutin kriisin yli?