Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Terveydenhuoltolaki asettaa kunnille velvollisuuden raportoida vuosittain kuntalaisten
terveydestä, hyvinvoinnista ja toteutetuista toimenpiteistä, joiden perusteella
kuntalaisten elämää voidaan edistää paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden pohjalta.
Nyt näistä indikaattoreista ei liene suurtakaan hyötyä. Koronakriisi suisti valtion ja kuntien suunnitelmat raiteiltaan. Koronakriisi pysäytti paitsi Vantaan ja Suomen, myös koko maailman. Tulevina vuosina kehittämisen sijaan yhteiset varat on suunnattava epidemialaskujen maksamiseen.
Hyvät kuulijat! Nyt esillä oleva katsaus nostaa esille tarpeet kiinnittää erityistä
huomiota asukkaiden terveellisten elintapojen tukemiseen ja alueittaisten
hyvinvointierojen ja työtapaturmien torjuntaan. Lisäksi todetaan, että ulkomaalaistaustaisten
työllisyyttä ja koulutusta tukevat toimet ovat jatkossakin tärkeitä.
Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on (vuonna 2018) parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Mutta kehitys sairastavuudessa on huolestuttavaa. Sairastavuusindeksin nousua löytyi mm. Vantaanlaakson-Ylästön- Viinikkalan, Koillis-Vantaan, Kuninkaala-Hakkilan, Hiekkaharjun, Jokiniemen, Simonkylän ja Koivukylä-Asolan alueilta.
Hyvinvointikatsaus osoittaa, että työttömyyden laskusuunta Vantaalla on
jatkunut, mutta alueellisia eroja löytyy. Työttömyysaste oli korkein
Veromiehessä (16,3 %) ja alin Sotungissa (2,4 %). Nuorisotyöttömyyden osalta
Vantaa oli suurten kaupunkien keskijoukkoa. Ulkomaalaistaustaisilla työttömyys
on noin kaksi kertaa yleisempää kuin kantaväestöllä. Näiden epäkohtien korjaamiseen
tulee kiinnittää jatkossa entistä vakavampaa huomiota.
Puheenjohtaja! Nuorisotyöttömien määrä on koronan myötä noussut ja tämän
lisäksi oppilaitoksista valmistuvat ovat tulossa työmarkkinoille. Nuorilla ei
ole tänä kesänä kesätöitä. Koronatilanteen vuoksi yritykset ja julkinen sektori
eivät rekrytoi eikä työllistämisseteleistäkään ole apua, kun työpaikoilla on
meneillään yt-neuvotteluja.
Nuorista ja perheistä pitää nyt kantaa erityistä huolta. Koronakriisi on
entisestään vaikeuttanut perheiden elämää. Hyvinvointiraportissa ei
valitettavasti ole kiinnitetty enempää huomiota lastensuojeluun. Ongelmia riittää.
Koululaisten ahdistus näytti lisääntyneen jo ennen koronaepidemian alkua ja
moni kokee itsensä yksinäiseksi.
Kouluterveyskyselyyn vastanneista neljäs- ja viidesluokkalaisista peräti 11 prosenttia kertoi kokeneensa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten fyysistä väkivaltaa. Noin 8 prosenttia saman ikäisistä vastasi kokeneensa koulukiusaamista koulussa vähintään kerran viikossa lukukauden aikana.
Vaikka tulokset ovat samansuuntaisia koko maassa, sen varaan ei saa jäädä.
Tähän pahaan kierteeseen on saatava muutos nopeasti. Jokaisella lapsella ja
nuorella on oikeus turvalliseen lähiympäristöön ilman kiusaamisen ja syrjinnän
pelkoa.
Hyvät kuulijat! Vantaan kipupisteisiin
lastensuojeluun tai vanhusten palveluihin ei katsauksessa ole valitettavasti
kiinnitetty huomiota. Homekouluista löytyi sentään myönteistä tietoa,
miten Turun yliopiston tutkimusten pohjalta on ryhdytty korjaaviin toimenpiteisiin.
Valtuusto hyväksyi Vantaan hyvinvointiohjelman kaksi vuotta sitten (9.4.2018).
On hyvä, että sen kulmakivet tukevat hyvin nyt käsillä olevassa
hyvinvointiraportissa löydettyjä puutteita.
Kiitos!