Tämä hyvinvointikertomus antaa meille tärkeää tietoa siitä, missä Vantaa juuri nyt menee ja millaisiin esille nousseisiin asioihin meidän on syytä katsoa. Yksi tämänkin kertomuksen keskeinen viesti on: työttömyys on kasvussa kaupungissamme. Ja tässä kontekstissa se ei ole vain työmarkkinakysymys, se on myös hyvinvointikysymys.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei ole myöskään pelkkää ennaltaehkäisyä, vaan se liittyy myös aktiivisesti palveluihin, joilla tuetaan ihmisiä takaisin työelämään tai osallisuuden piiriin. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys kasvattaa eriarvoisuutta ja murentaa ihmisen kokemusta osallisuudesta. Siksi meidän on tartuttava tähän ilmiöön hyvinvointipolitiikan keinoin, ei vain työllisyyspalveluissa, vaan laajemmassa yhteistyössä.
Tänään on puhuttu paljon nuorisotyöttömyydestä ja koulutuksen merkityksestä työttömyyden ehkäisyyn. Itse Haluan erityisesti nostaa esille osatyökykyiset ja yli 55-vuotiaat työttömät. Heissä nimittäin on valtavasti potentiaalia, joka jää liian usein hyödyntämättä. Hekin tarvitsevat näkyväksi tulemista, yksilöllisiä työllistymisen polkuja ja oikea-aikaista tukea.
Toimeentulon lisäksi työllistyminen on suoraan yhteydessä koettuun hyvinvointiin ja terveyteen. Tämän vuoksi meidän on vahvistettava hyte-yhteistyötä – eli hyvinvoinnin, terveyden ja työllisyyden edistämisen yhteisiä rakenteita ja käytäntöjä vielä enemmän Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa.
Hyvinvointia ei voi johtaa yksin yhdestä hallinnonalasta käsin. Se syntyy, kun pidämme huolta siitä, että ihmisellä on mahdollisuus kuulua, osallistua ja tehdä omaa osaamistaan näkyväksi myös silloin, kun elämä on hetkellisesti poikennut reitiltään.
Meillä on mahdollisuus tehdä Vantaasta kaupunki, jossa työttömyys ei tarkoita yksin jäämistä ja jossa osatyökykyinen tai työkykyiset + 55-vuotiaat eivät jää näkymättömäksi. Tämä vaatii meiltä yhteistä tahtoa, vahvaa yhteistyötä ja ihmisen asettamista politiikan keskiöön.
Haluan lopuksi kysyä: miten Vantaan kaupunki aikoo vahvistaa yhteistyötään hyvinvointialueen kanssa siten, että voimme entistä paremmin integroida työllisyyden, terveyden ja hyvinvoinnin palveluita? Tavoitteena kun on tukea vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä palaamaan avoimille työmarkkinoille — juuri sillä työkyvyllä, joka heillä on.
Ulla-Maija Kopra