SDP valtuustoryhmän aloite kunnan hankinnoista ja veroparatiiseista

Vastaus sosialidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteeseen kunnan hankinnoista ja veroparatiiseista
ML/SB/LL
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä teki seuraavan valtuuston työjärjestyksen mukaisen aloitteen:
”Kuntalain mukaan kuntien tehtävä Suomessa on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä
alueellaan. Globalisaation aikakaudella kuntien tehtävän vastuullinen hoitaminen edellyttää
globaalia näköalaa kunnan jokapäiväiseen toimintaan.
Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä useita erialaisia esimerkkejä Suomessa toimivien yritysten
verosuunnittelusta sekä yhtiöiden toiminnasta veroparatiiseissa. Veroparatiisien suurimpia haittoja
ovat julkisen talouden verotulomenetykset sekä kilpailun vääristyminen, joka johtaa rehellisen pienen
tai keskisuurenyrittäjän aseman vaikeutumiseen. Muutamat veroparatiiseihin kytkeytyvät Suomessa
toimivat yhtiöt ovat mukana myös kuntien palvelutuotannossa.
Tilanteen parantaminen vaatii muutoksia lainsäädäntötasolla, mutta myös kuntatasolla, erityisesti
kunnan hankintapolitiikassa. Kunnan hankintapolitiikassa on tarkkaan selvitettävä, miten voimme
käyttää kilpailutuksessa paikallisia toimijoita ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä suosivia laadullisia
kriteerejä ohjausvälineenä.
Edellä mainitun johdosta sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Vantaa käynnistää työn
veroparatiisien käytön torjumiseksi ja välttää yhteistyötä sellaisten yritysten kanssa, joilla on kytkentöjä
veroparatiiseihin. Vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä valtuustolle on tuotava arvio, kuinka veroparatiisin
kytkeytyvien hankintojen torjunta on kunnassamme edennyt ja miten kunnan hankintapolitiikka
on tätä työtä edistänyt.
Tämän lisäksi esitämme, että kunnassamme laaditaan globaalin vastuun strategia, jossa käsitellään
laajemmin kuntamme asemaa globalisaation hallinnassa ja sen haitallisten lieveilmiöiden torjunnassa.”
Kaupunginvaltuusto 24.9.2012 § 15
Päätös:
Päätettiin ottaa asia käsiteltäväksi ja lähettää se kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.
_____
Konsernihallinto esittää vastauksenaan seuraavaa:
Julkisten hankintojen sääntely perustuu EU:n sisämarkkinapolitiikkaan. Julkiset hankinnat on yksi
Lissabonin strategian mukaisista aloista, joilla pyritään tehostamaan sisämarkkinoiden toimivuutta
eli palvelujen ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden sekä sijoittautumisvapauden periaatteen toteutumista.
Kansallinen hankintalainsäädäntö ei voi olla ristiriidassa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen
12 artiklan syrjintäkiellon tai Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevien direktiivien
(2004/17/EY ja 2004/18/EY) kanssa. Hankintadirektiivien lisäksi julkisten hankintojen sääntelyä
ohjaa Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisten hankintojen sopimus (ns. GPA-sopimus). Suomi
liittyi GPA-sopimukseen vuonna 1994. Myös Euroopan unioni on sopimusosapuoli. Sopimuksen
allekirjoittajatahojen on annettava muiden sopimusosapuolien yrityksille pääsy julkisten hankintojen
markkinoille tasapuolisesti sopimukseen kirjatussa laajuudessa. Vaikka sopimuksessa annetaan mahdollisuus
huomioida mm. ympäristöön ja terveyteen liittyviä tekijöitä, sopimukseen ei sisälly yritysten
verosuunnittelua koskevia ehtoja tai poikkeuksia.
Hankintalainsäädännöllä säädetään hankintojen kilpailuttamisessa noudatettavista periaatteista, joista
tärkeimmät ovat avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteet. Tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ei
tarkoita vain ulkomaisten tarjoajien asettamista samaan asemaan kotimaisten tarjoajien kanssa, vaan
lainsäädäntö kieltää esimerkiksi oman kunnan alueelta olevien yritysten suosimisen ja asettamisen
etusijalle muualta tuleviin tarjoajiin nähden. Julkisista hankinnoista annettu lainsäädäntö syrjäyttää
kunnallishallinnon yleislakina kansallisesti sovellettavan kuntalain.
Hankintalaissa on säädetty pakollisista ja harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista. Hankintayksikön
on suljettava tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että tarjoaja
on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu mm. veropetoksesta tai sen törkeästä
tekomuodosta. Pakollisten poissulkemisperusteiden lisäksi hankintayksikkö voi harkintavaltansa
nojalla sulkea tarjoajan tarjouskilpailusta eräiden muiden, laissa tyhjentävästi lueteltujen poissulkemisperusteiden
toteutuessa. Tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan sulkea tarjoaja mm. siinä tapauksessa,
että se on jättänyt veroihin tai sosiaaliturvamaksuihin liittyvät lakisääteiset velvoitteensa suorittamatta.
Pakollisten ja harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden lisäksi hankintayksikkö voi itse asettaa
tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä vaatimuksia ja pyytää tarjoajia toimittamaan niitä koskevia selvityksiä.
Näillä tarjoajien rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn ja
ammatilliseen pätevyyteen sekä laatuun liittyvillä vaatimuksilla hankintayksikkö voi pyrkiä varmistamaan,
että valituksi tuleva tarjoaja todella pystyy toteuttamaan hankinnan. Soveltuvuutta koskevien
vaatimusten on näin ollen liityttävä nimenomaan tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta. Ottaen
huomioon unionin oikeuden vaatimukset syrjimättömyydestä sekä tarjouskilpailussa asetettujen kriteerien
liitynnästä hankinnan kohteeseen ja toimittajan kykyyn suoriutua hankinnasta, Suomen kansallisen
hankintalain muuttaminen mahdollistamaan yrityksen sulkeminen tarjouskilpailusta sinänsä
verolainsäädännössä sallitun verosuunnittelun johdosta olisi todennäköisesti ristiriidassa unionin julkisia
hankintoja koskevan oikeuden kanssa.
Vastaava näkemys on sisältynyt työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) kirjalliseen kysymykseen
21.9.2012 eduskunnassa antamaan vastaukseen: ”Tilanteessa, jossa toimittajan Suomeen maksamien
verojen arvo on vähäinen mutta jossa toimittaja on täyttänyt Suomen verolainsäädännössä asetetut
velvoitteet, ei hankintayksiköllä ole hankintalainsäädännön mukaan mahdollisuutta sulkea toimittajaa
tarjouskilpailun ulkopuolelle”.
Käytettäessä tarjousten valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, hankintayksiköllä on
harkintavalta sen suhteen, millä perusteilla kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan. Vertailuperusteiden
on liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä, eivätkä ne saa
antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Sallittua ei ole esimerkiksi käyttää vertailuperusteita,
jotka suosivat paikallisia tarjoajia. Joka tapauksessa tarjoajaan liittyviä tekijöitä (kuten
yhteiskunnallisista velvoitteista suoriutumista) ei tule käyttää tarjousten vertailussa, vaan tarjoajien
soveltuvuuden arvioinnissa (MAO:313/12, MAO:326/12).
Hankintayksikkö voi ottaa globaalin vastuunsa huomioon asettamalla solmittavaan hankintasopimukseen
erityisehtoja, jotka koskevat ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia, kuten ammatillista koulutusta
työpaikalla, kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten noudattamista, työoloja, työehtoja tai
vammaisten palvelukseen ottamista. Edellytyksenä on, että ehdot ovat syrjimättömiä, yhteisöoikeuden
mukaisia ja niiden tulee liittyä hankintasopimuksen toteuttamiseen. Euroopan unionin tuomioistuin
on oikeuskäytännössään käsitellyt erityisehtojen sallittavuutta. Syrjimättömyysperiaatteen on
katsottu edellyttävän mm. sitä, että erityisehtoina käytettäviä työttömien työllistämiseen liittyviä vaatimuksia
ei voida rajoittaa koskemaan kansallisia tai paikallisia työttömiä (C-31/87, C-225/98). Globalisaation
hallintaa ja sen haitallisten lieveilmiöiden torjuntaa ei edellä selostetuista syistä ole mahdollista
hankintalain puitteissa toteuttaa suosimalla paikallisia yrityksiä tai veronsa (täysimääräisesti)
Suomeen maksavia yrityksiä muiden lakisääteiset velvoitteensa suorittaneiden tarjoajien kustannuksella.
Aloitteessa esitetty globaali vastuu tulisi konsernihallinnon käsityksen mukaan toteuttaa laatimalla
soveltuvin osin yleisesti kaupungin hankintasopimuksissa käytettäväksi ympäristöön ja sosiaaliseen
vastuuseen liittyviä malliehtoja ottaen syrjimättömyyden vaatimus huomioon.
Komissio julkaisi uudistettavia hankintadirektiivejä koskevat ehdotukset 20.12.2011. Komissio tähtää
lopullisten direktiivien antamiseen vuoden 2013 alussa. Jäsenvaltioilla olisi vuoden 2014 loppuun
asti aikaa panna direktiivit täytäntöön säätämällä kansalliset lait. Direktiivien valmistelun keskeisenä
tavoitteena on ollut ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimisen tehostaminen julkisissa
hankinnoissa. Komissio esittää mm., että hankintayksikkö voisi sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle
toimittajan, joka on rikkonut unionin lainsäädännöstä johtuvia sosiaali-, työ- tai ympäristöoikeudellisia
velvoitteita taikka kansainvälisten sosiaali- ja ympäristöoikeuden yleissopimusten säännöksiä.
Kansallisten tai paikallisten tarjoajien suosimisen kielto (so. tarjoajien syrjimättömän kohtelun vaatimus)
säilyy tärkeimpänä ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien huomioimista rajoittavana tekijänä.
Ehdotuksiin sisältyy lisäksi tavoite pienten ja keskisuurten yritysten markkinoillepääsyn parantamisesta.
Hallitus on antanut 1.11.2012 esityksen (HE 146/2012 vp) korkojen verovähennysoikeuden rajoituksista.
Lainmuutoksen tarkoituksena on estää Suomen veropohjan kaventaminen liiallisilla korkomenoilla
ja sitä on määrä soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa.
Esityksen keskeisenä sisältönä on konserniyhtiöiden (etuyhteystahojen) välisten korkokulujen vähennyskelpoisuuden
rajoittaminen. Rajoitukset koskevat yhtälailla kotimaisia kuin rajat ylittäviä etuyhteystilanteita.
Työministeri Lauri Ihalainen on edellä mainittuun kirjalliseen kysymykseen 21.9.2012 eduskunnassa
antamassaan vastauksessa todennut: ”Ottaen huomioon julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön
oikeudelliset, kansainvälisiin sitoumuksiin ja säännöksiin sekä käytännön hankintamenettelyjen toteuttamiseen
liittyvät erityispiirteet, voidaan arvioida, että hankintasäännösten sijasta tehokkaamman
puuttumisvälineen yritysten verosuunnittelun ongelmallisiin piirteisiin tarjoaisi verolainsäädäntö.
Hallitusohjelman mukaan Suomi toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa.
Hallitusohjelman mukaan automaattisen tietojenvaihdon käyttöönottoa kansainvälisissä verosopimuksissa
edistetään ja olemassa olevia tietojenvaihdon mahdollisuuksia käytetään aktiivisesti. Lisäksi
verotusta koskevien tietojenvaihtosopimusten tekemistä veroparatiisien kanssa jatketaan. Hallituksen
harmaan talouden toimintaohjelmassa todetaan myös, että verohallinto tehostaa jo voimassa olevan
lainsäädännön nojalla siirtohinnoitteluun, kansainvälisiin voitonsiirtoihin sekä kansainvälisiin
yritysjärjestelyihin kohdistuvaa valvontaa ja ohjausta.”
Hankintajohtaja va:lla ei ole huomautettavaa esitykseen.
Kaupunginhallitus 19.11.2012 § 8
Apulaiskaupunginjohtajan esitys:
Päätetään
a) antaa sosialidemokraattiselle valtuustoryhmälle konsernihallinnon esityksen mukainen
kaupunginhallituksen vastaus, ja
b) esittää kaupunginvaltuustolle merkittäväksi kaupunginhallituksen vastaus tiedoksi.
Päätös:
Päätettiin yksimielisesti kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jukka Hakon esityksestä jättää
asia pöydälle kaupunginhallituksen 14.1.2013 kokoukseen.
_____
Kaupunginhallitus 14.1.2013 § 18
Apulaiskaupunginjohtajan esitys:
Päätetään
a) antaa sosialidemokraattiselle valtuustoryhmälle konsernihallinnon esityksen mukainen
kaupunginhallituksen vastaus, ja
b) esittää kaupunginvaltuustolle merkittäväksi kaupunginhallituksen vastaus tiedoksi.
Päätös:
Hyväksyttiin esitys.
_____
Kaupunginvaltuusto 28.1.2013 § 42
Kaupunginhallituksen esitys:
Päätetään merkitä kaupunginhallituksen vastaus tiedoksi.
Päätös:
Hyväksyttiin esitys.
(apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen puh. 040 5705 594, konsernilakimies Susanne Boström
puh. 050 3122113)