Puhe 14.11.2022 keskustelusta
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut ja tehtävät määrittyvät uudella tavalla. Vantaan kaupungille hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu siltä osin, kun se kytkeytyy kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Kun taas Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella puolestaan ensisijainen vastuu kytkeytyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen sekä sen järjestämiseen. Tämän lisäksi hyvinvointialueen tehtävänä on tukea kaupungin hyte-työtä omalla asiantuntemuksellaan. Voidaan sanoa, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on jaettu ja yhteinen vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Talousarvion sitova tavoite: ”Kaupungin ja hyvinvointialueen hyte-rakenteet ovat toimivat” antaa hyvän pohjan mm. yhteisen Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laatimiseen.
Toinen sote-uudistuksen tuoma haaste on yhdyspintatyöskentely.
Yhdyspintoja on lukuisia, olen kuullut jopa luvun 140 yhdyspintaa Vantaan kaupungin ja hyvinvointialueen välillä. Näitähän on mm. sivistystoimessa, työllisyyden hoidossa, kotouttamisessa, arjen turvallisuuden edistämisessä muutamia esimerkkejä mainitakseni. Yhdyspintoja on tärkeä tarkastella niin hallinnon, palveluiden, mutta ennen kaikkea asukkaan silmin. Asukkaan näkökulmasta tärkeintä on palvelun toimivuus, kun taas hallinnon näkökulmasta on keskeistä löytää yhteiset tavoitteet tekemiselle sekä sopia toiminta- ja seurantamallit. Yhdyspintatyö edellyttää molemminpuolista luottamuksen rakentamista.
Sivistys- ja sote-palveluiden yhdyspinnat on laaja ja moninainen kokonaisuus. Sujuvaa yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi kaupungin vastuulla olevien varhaiskasvatuksen, eri koulutusmuotojen, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden osalta… joiden vastinparit hyvinvointialueella ovat neuvola, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, vammaispalvelut, lastensuojelu, perhetyö ja kuntoutus. Yhteistyöhön tulee löytyä joustava malli, jotta lasten ja nuorten paras toteutuu.
Työllisyyden hoito tarvitsee parikseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vaikkakin kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.
Maahanmuuton ja kotoutumisen edistäminen on tärkeää, jotta kotoutujien palvelujen saanti on sujuvaa ja hallinnonrajat eivät hidasta tai vaikeuta kotoutumista.
Talousarvion sitova tavoite: ”Toimialojen eri palvelukokonaisuuksilla on toimivat yhdyspintasuunnitelmat ja -sopimukset hyvinvointialueen kanssa”. Tämä on iso haaste, mutta toiminnallisesti välttämätön.
Kaiken kaikkiaan tavoitteena tulee olla, että Vantaan kaupungin ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteistyö on joustavaa ja rohkeaa asiakkaan ja kuntalaisen parhaaksi.
Pirkko Letto