Vuoden 2027 kehys ei ole vain rahaa, vaan valintoja siitä, miten saamme käytössä olevilla resursseilla suurimman vaikuttavuuden. Emme voi päättää suhdanteista, mutta voimme vaikuttaa siihen, millaiset eväät Vantaalla kasvavat lapset ja nuoret saavat koulutuksessa, harrastuksissa, nuorisopalveluissa ja ensimmäisissä työelämäkokemuksissa.
Kyse ei ole vain uusista palveluista, vaan siitä, miten yhdistämme olemassa olevaa osaamista. Yhteistyössä on voimaa, kun se tarkoittaa yhteistä tekemistä – ei pelkkää verkostopalaveria. Tästä on jo hyviä esimerkkejä. Gettogymin toiminnassa liikunta yhdistyy vaativaan nuorisotyöhön ja toimii keinona tavoittaa nuoria, rakentaa luottamusta ja vahvistaa arjen kiinnittymistä.
Samaa ajattelua tarvitaan koulutuksen ja kuntoutuksen rajapinnoille. Yksi tulevaisuuden esimerkki on toisen asteen nuorille suunnattu kuntouttavan opetuksen malli. Ongelma korostuu silloin, kun nuoren toimintakyky on heikentynyt ja tuen tarve ylittää yksittäisen palvelun rajat. Nuori ei välttämättä pysty etenemään oppilaitoksen tahdissa, mutta hänelle ei myöskään ole tarjolla sopivaa kuntouttavaa palvelukokonaisuutta.
Tarvitaan malli, jossa kuntoutuminen ja opiskelu kulkevat rinnakkain – niin, että opetus, työpajamainen ympäristö, sosiaaliohjaus ja psykiatrinen tuki muodostavat yhden kokonaisuuden. Tällainen kuntouttavan opetuksen malli ei olisi uusi pysyvä koulutusmalli, vaan tilapäinen väliaskel, jonka avulla nuori saa arkeen rytmiä ja toimintakykyä takaisin ja pystyy myöhemmin palaamaan yleiseen oppilaitokseen.
Siksi tulevalla kehyskaudella meidän on vahvistettava palveluiden yhteensovittamista ja pilotoitava kuntouttavan opetuksen kaltaisia ratkaisuja, joissa eri toimijat rakentavat yhteisen kokonaisuuden nuoren tilanteen ympärille. Kun rakennamme palvelut näin, emme ainoastaan säästä kustannuksia pitkällä aikavälillä vaan ennen kaikkea varmistamme, että yksikään nuori ei jää pysyvästi järjestelmien ulkopuolelle.
Karita Snellman, kaupunginvaltuutettu
Vastaa