puheenvuoro valtuuston kokouksessa 27.4.2026
Kehysriihen säästötoimien painopisteet kohdistuivat valtionhallintoon, kuntien rahoitukseen ja hyvinvointialueisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa Vantaalla säästöpaineita, erityisesti varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin.
Lähes puolet kehysriihen säästöistä kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sote-säästöt vaikuttavat vantaalaisten arjessa eri tavoin. Asiakasmaksujen korotuksilla tavoitellaan säästöjä, mutta jos hyvinvointialue ei nosta maksuja täysimääräisesti, hyvinvointialue joutuu kattamaan korotukset itse. Eli valtakunnallisten korotusten tavoitteena on tietty säästö, joka toteutetaan siten, että hyvinvointialueiden rahoitusta vähennetään vastaava määrä. Sote-järjestöjen avustusten rajut leikkaukset vaikeuttavat pienituloisten, lasten ja nuorten pääsyä julkisiin sote- ja kolmannen sektorin palveluihin, vaikka palvelutarve ei suinkaan ole vähentynyt.
Kun valtion rahoitus ei vastaa palvelutarpeiden kasvua, on Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä hyvinvointialueen välistä yhteistyötä tiivistettävä ja saatava aikaan merkittäviä tuloksia. Hyvinvointialueen ja kaupunkien yhteinen neuvottelukunta aloittaa työnsä toukokuun lopussa. Yhteisiä rajapintoja löytyy HYTE-työn lisäksi lukuisia, kuten kaavoitus, investoinnit, asunnottomuus, työttömyys sekä lasten ja nuorten palvelujen saatavuus. Yhteiset rajapinnat on saatava toimimaan niin, että asukkaat saavat riittävät ja laadukkaat palvelut ammattilaisten toimesta.
Sirkka-Liisa Kähärä (sd.)
valtuutettu,
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen pj.
Vastaa