Puhe pidetty Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.9.2025
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat ja kuulijat,
Olen samaa mieltä siitä, että Vantaalla turvattomuuteen ja turvattomuuden tunteeseen on vastattava. Haluan nostaa esiin kaksi näkökulmaa.
Ensinnäkin; turvallisuuden tunne kasvaa, kun kaduilla on tarpeeksi läsnäoloa. Vartijat tekevät tärkeää työtä omalla toimialueellaan, mutta silloin kun kyse on päihteidenkäyttäjistä tai nuorten ryhmistä, pitkäjänteisempi ratkaisu löytyy sote- ja nuorisotyön ammattilaisten jalkautumisesta.
Olen itse tehnyt Tampereella kymmenen vuoden ajan etsivää nuorisotyötä kaduilla. Yhdessä jalkautuvien päihdetyöntekijöiden kanssa pystyimme rakentamaan luottamuksellisia suhteita, jotka johtivat syrjäytymisen ehkäisyyn ja helpotti palveluihin hakeutumista. Kokemukseni on, että tämä näkyi alueella liikkuvien yleisessä turvallisuuden tunteessa. Väkivalta- tai rikostilanteissa kutsuimme poliisin paikalle – aivan kuten vartijatkin tekevät – mutta usein tilanteita pystyttiin ehkäisemään jo keskustelun kautta.
Tänään Tampereen alueella toimivassa etsivässä työssä todettiin, että edelleen jalkautuva toiminta ja heidän verkostoyhteistyönsä tuottavat hyviä tuloksia. Siinä vartijat ja poliisit ovat keskeisiä kumppaneita, mutta kadulle jalkautuvat sote- ja nuorisoalan osaajat tuovat rinnalle juurisyihin puuttuvaa vaikuttavuutta.
Toiseksi; poliisioikeuden dosentti Henri Rikander kommentoi tätä häiriöindeksiä hiljattain. Hänestä on huolestuttavaa, että syrjäytymiseen kiinnitetään huomiota vasta, kun se yhdistyy rikollisuuteen.
Arvoisa puheenjohtaja, turvallisuus ei synny vain valvonnasta. Se syntyy siitä, että kaupunkiin rakennetaan luottamusta, kohtaamisia ja mahdollisuuksia. Siksi vartijoiden, poliisin, sote- ja nuorisotyön ammattilaisten rinnakkainen läsnäolo on se yhdistelmä, jolla Vantaa voi aidosti vahvistaa asukkaiden turvallisuudentunnetta.
Karita Snellman (sd.)
kaupunginvaltuutettu
