(Puheenvuoro liittyen kaupungin strategiaan valtuuston kokouksessa 31.1.2022)
Kärkihankkeet ovat tärkeä osa kaupunkistrategian toteutusta. Suurilla kaupungeilla tulee aina olla tulevaisuusinvestointeja ja näkymä kauemmas kuin lähivuosiin. Vantaan ratikka, Myyrmäkitalo, oppimiskampus, Kuusijärven palvelujen kehittäminen ovat tällaisia.
Kaupungin investoinneille on asetettu strategiakaudelle tavoitteeksi
600 miljoonan euron menokatto.
Maanmyyntivoittotavoite on asetettu 150 miljoonaa euroa. Tulopuolelle olisi hyvä siirtyä myös enemmän
maanvuokrauksen suuntaan, jolla varmistettaisiin pitkäjänteisempi tulonsaanti tulevaisuudessa.
Maa,- ja asuntopoliittinen ohjelma päivitetään tämän vuoden aikana, jossa voidaan määritellä tarkemmin sekä asuinrakentamisen että maankäyttöpolitiikan suuntaviivat.
Pääsääntöisesti omalle maalle kaavoittaminen lisää hankkeiden todennäköistä liikkeelle lähtöä paremmin ja parantaa mahdollisuuksia MAL- tavoitteiden sekä maanmyyntitulotavoitteiden toteutumiseen. Maanostorahoitus onkin syytä pitää tasolla, joka turvaa kaupungin maaomaisuuden riittävyyden kaavoitustarpeisiin.
Myös asuntojen hallintamuotojakauman ohjaaminen on helpompaa kaupungin omassa tontin luovutuksessa. Segregaation vähentämiseen kaavoituksella on ratkaiseva merkitys. MEK– ohjelmaan kuuluvilla alueilla monipuolisen asuntorakentamisen varmistaminen on erityisen tärkeää.
Tällä hetkellä asuntuotanto on kerrostalovaltaista ja painottuu uudistuviin keskustoihin. Yhdeksi tavoitteeksi onkin lisätty pientalorakentamisen edistäminen. Tarkoituksena on asemakaavojen kautta luoda uusia monimuotoisia
pientaloasumisen vaihtoehtoja ja edistää nykyisten pientaloalueiden viihtyisää täydennysrakentamista yleiskaavan
määrittämin reunaehdoin.
Edelleen asemakaavojen ajantasaistaminen olisi vanhoilla omakotialueilla täydennysrakentamisessa
parempi lääke, mutta resursseja on edelleen kaupunkisuunnittelussa liian vähän.
Resurssiviisaudentiekarttaa on päivitetty ja se sekä MAL sopimus ohjaavat rakentamista ja kaupunkisuunnittelua aika pitkälle. Hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi 2030 on kaikessa kaavoituksessa huomioitava ilmastovaikutukset ja resurssiviisaus.
On pyrittävä säilyttämään luonnon monimuotoisuus, turvattava luonnonsuojelualueet sekä viheralueiden yhtenäiset reitit ja saavutettavuus.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kaavoitussuunnitelman vuodelle 2022 ja siihen lisättiin yksimielinen pöytäkirjalausuma kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä kaavojen valmistelussa. Erityisesti niissä hankkeissa, jotka herättävät asukkaissa huolta, tulee asukkaita kuulla jo varhaisessa vaiheessa. Kaupunkisuunnittelun ja
asukkaiden vuorovaikutuksen lisääminen on olennainen osa hyvää kaavoitusta ja tukee strategian tavoitteita.
Tarja Eklund
kaupunginvaltuutettu sdp.