Vantaan mahdollisuudet muutettava vantaalaisten työpaikoiksi

LEHDISTÖTIEDOTE
Vantaan sosialidemokraatit:
Vantaan mahdollisuudet muutettava vantaalaisten työpaikoiksi
 − Uusien työpaikkojen luominen ja vantaalaisten työllistyminen niihin on Vantaan lähitulevaisuuden kulmakivi, tiivisti Vantaan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pirkko Letto Vantaan demarien työllisyysseminaarissa lauantaina Tikkurilassa. Letto haastoi vantaalaiset yritykset, kaupungin ja sen yhtiöt työllistämään vastavalmistuneita nuoria, myös oppisopimuksia hyödyntäen. – Työllisyysastetta nostamalla varmistetaan, että vantaalaiset nuoret pääsevät työn syrjään kiinni. Tarvittaessa on käynnistettävä yrityskohtaisia, räätälöityjä koulutuksia uusien työpaikkojen syntymiseksi, Letto vaati. Vantaan sosialidemokraattien mielestä Vantaalla tulee pyrkiä siihen, että mahdollisimman moni vantaalainen voisi työllistyä omassa kaupungissa. – Vantaalla on työpaikkoja enemmän kuin työvoimaa. Avoimia työpaikkojakin on paljon.  Mutta vain neljä kymmenestä vantaalaisesta on työssä omassa kotikaupungissa ja työttömyys on korkeampi kuin naapurikunnissa. Tähän on saatava muutos yritysten, oppilaitosten ja kaupungin yhteistyöllä, korosti Letto.
Vantaan demarien seminaarissa päävieraana oli työministeri Lauri Ihalainen. Hän antoi tunnustusta Vantaalle siitä, että kaupunki on tarttunut tulevaan menestykseensä työ- ja elinkeinopolitiikan kautta. Ihalaisen mukaan koko Suomi menestyy sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen avulla. Tuloksena tulee olla kilpailukykyistä vientiä. Viennin rakenne on Ihalaisen mukaan kapea, kun 25 yritystä vastaa yli puolesta koko maan viennistä. Ihalaisen mielestä Suomi tarvitsee uutta vientiä ja uutta käyttöä puulle. Ihalainen kannusti Vantaata ottamaan puukerrostalojen rakentamiseen huomioon kaavoituksessaan. Voisiko Vantaalle syntyä vientituloja palvelukonsepteista, Ihalainen kysyi.
Ihalaisen mukaan työelämässä on puheista huolimatta ikäsyrjintää. – Jos työttömyys on jatkunut pidempään, on yli 50-vuotiaan vaikea saada töitä. Lisäksi monet luovuttavat ja jättäytyvät kokonaan työelämän ulkopuolelle, huolestunut Ihalainen totesi.
Demariseminaarissa kuultiin myös työnantajan ääntä. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Pentti Mäkinen esitteli EK:n teettämää kuntien yritysilmastotutkimusta. Mäkisen mukaan Vantaa sijoittuu tällä hetkellä suurten kaupunkien joukossa puoliväliin, vaikka työpaikkoja on Vantaalle syntynyt runsaasti.  – Parannettavaa on erityisesti yrittäjyysaktiivisuudessa ja vantaalaisten halussa perustaa uusia yrityksiä, koska työpaikkoja syntyy tällä hetkellä eniten alle 10 hengen yrityksiin koko maassa, Mäkinen painotti.
Koko Suomessa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnys on Mäkisen mukaan liian korkea. Osaamisessakin on pulaa, kun esimerkiksi hitsaajia joudutaan hakemaan Suomen ulkopuolelta.
Vantaan lähtökohtina Mäkinen piti hyvänä. – Liikenneyhteydet ovat hyvät, markkinat ovat lähellä ja työvoimaa on saatavilla.
Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen painotti, että Vantaan rakenteilla olevat suuret investoinnit ovat panostus tulevaisuuteen. Niiden avulla Vantaa selviytyy ja luo uutta työtä asukkailleen. Nenosen mielestä elinkeinopolitiikkaa on tehtävä myös koko Helsingin seudulla yhteisesti. Nenonen toivoi, että Vantaa kykenisi lisäämään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Nenonen totesi, että usein unohdetaan, että Vantaa on työllistävä matkailukaupunki, jossa yövytään kolmanneksi eniten koko maassa Helsingin ja Tampereen jälkeen.
Vantaan elinkeinojohtaja José Valanta korosti Vantaan elinkeinorakenteen monipuolisuutta. – Suuri mahdollisuus Vantaalle on ottaa valtion antama haaste vastaan liittyen uusiin investointeihin lentoasemalla. Mahdollisuus on luoda tuhansia uusia työpaikkoja lentokenttäkaupunkiin, Valanta uskoi.
Valannan mielestä Kehärata on jostain syystä ollut Vantaan ”vaiettu salaisuus”. – Kehäradasta ei tiedetä tarpeeksi. Itse rata ei ole kiinnostava, vaan mitä sen rakentaminen mahdollistaa: työtä ja asuntoja ja sujuvampaa liikkumista, Valanta painotti.
Vantaa on Valannan mukaan tuomittu kasvamaan. – Vantaan mahdollisuudet kootaan yhteen valmisteilla olevaan elinvoimaohjelmaan, totesi Valanta.
Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman korosti, että sosialidemokraatit haluavat turvata hyvinvointiyhteiskunnan työn avulla. Työn kautta saadaan verotuloja, joilla rahoitamme yhteiset, julkiset palvelut. Lindtmanin mielestä Suomen työllisyysaste on liian alhainen, paljon alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.