Pääkaupunkiseudun raideliikenneverkosto tiivistyy. Helsinki ja Espoo rakentavat uusia yhteyksiä, Vantaa suunnittelee ensimmäistä ratikkalinjaansa. Yhteisenä tavoitteena on saada pääkaupunkiseudulle sujuvat joukkoliikenneyhteydet. On selvää, että kuntarajat eivät voi olla esteenä raideliikenteen kehittämiselle. Tarvitaan kuntien välistä yhteistyötä ja yhteispeliä, jotta koko seudun joukkoliikennettä saadaan kehitettyä laadukkaammaksi tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla.
Raideliikenteen tekniset ratkaisut, hankinnat ja huolto, on välttämätöntä suunnitella yhteensopiviksi yli kuntarajojen. Esimerkiksi Vantaalle suunnitellun ratikan toteuttaminen ilman yhteistyötä HKL:n kanssa ei ole käytännössä mahdollista, sillä muita ratikkaliikenteen osaajia ei tällä seudulla ole.
Yhteistyön eri vaihtoehtoja punnittaessa päädyttiin kaupunkien yhteiseen raideliikenneyhtiöön, jossa vähemmistöomistajan edut ja päätösvalta on turvattu yhtiöjärjestyksellä ja osakassopimuksella. Tässä yhtiömallissa on mahdollista säilyttää myös nykyinen HKL kokonaisuudessaan yhtenäisenä. Tämä oli ymmärryksemme mukaan erityisesti Helsingin edellytys yhteistyölle. Vantaan kannalta kyseisen yhteistyön kariutuminen merkitsisi suunnitellun ratikan toteuttamisen vaarantumista.
Vantaan ratikkalinja vaatinee toimiessaan noin 25 ratikkaa. Tämä määrä on kalustotilauksena varsin pieni ja siten yhden ratikan yksikköhinta tulisi korkeaksi. Samoin kaikki palvelut tarjoava varikko olisi olennaisesti kalliimpi ratkaisu kuin Vantaan varikko osana seudun varikkoverkostoa. On myös muistettava ratikkaliikennöinnin vaatima ohjauskeskus ja viranomaistoiminta, joita ei olisi myöskään järkevää perustaa vain yhden linjan tarpeisiin.
Mielestämme on selvää, että myös Helsinki hyötyy Vantaan kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Yhteinen kalustohankinta nostaa yhdessä tilattavien ratikoiden määrän 60-80 ratikkaan, joka jo kiinnostaa useita toimittajia. Näin yksikkökustannus saadaan laskettua kohtuulliseksi. Samoin Vantaan varikon ollessa osana seudullista verkostoa muun muassa Malmin suunnan reitti voi hyödyntää myös Vantaan varikon palveluita. Vantaan ratikka avaa muutoinkin mahdollisuudet seudulliseen yhteistyöhön ja tulevaisuuden reitistöjen linjaamiseen Helsingin suunnasta lentokentälle ja Myyrmäkeen. Hyötyjiä ovat tuhannet itähelsinkiläiset, jotka saavat vaihdottoman yhteyden pääradalle ja lentokentälle.
Seudullinen yhteistyö hyödyttää suoraan kaupunkeja ja joukkoliikenteen käyttäjiä. Kustannukset katetaan oikeudenmukaisessa suhteessa. Ratikan infran kustannukset HSL maksaa perustettavan yhtiön kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. HSL taas rahoittaa toimintansa joukkoliikenteen lipputuloilla ja kuntaosuuksilla siinä suhteessa, miten eri kuntien asukkaat joukkoliikennettä käyttävät. Joukkoliikenteen poliittinen päätöksenteko tehdään HSLssä ja perustettavan raideliikenneyhtiön ensisijainen tehtävä on tehokas toiminta. Ratikan infran omistava yhtiö toimittaisi HSL:n käyttöön sen tilaamat palvelut, Vantaan ratikan osalta tarpeellisen kaluston, varikon sekä niiden ylläpidon. Vantaan ratikan reitin raiteineen rakennuttaisi taas Vantaan kaupunki hyödyntäen HKL:n osaamista.
Toimiva joukkoliikenne on merkittävä osa asukkaiden viihtyvyyttä, ja samalla sillä vastataan ilmastohaasteeseen ja parannetaan kaupunginosien elinvoimaisuuta. Toivottavasti seudullinen yhteistyö mahdollistaa tulevaisuudessa joukkoliikenteen kehittämisen fiksulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Minna Räsänen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja, sd
Säde Tahvanainen
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, sd
Antti Lindtman
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, sd
Ulla Kaukola
Vantaan ratikan kaupunginhallituksen seurantaryhmän puheenjohtaja, sd