Sosialidemokraattien talousarviokäsittelyn painotukset terveyspalveluissa, henkilöstön hyvinvoinnissa ja Vantaan eri asuinalueiden hyvinvoinnin lisäämisessä.
Syksyn talousarviokierros on herättänyt pohdintaa valtuutetun roolin merkityksestä. Valtuutetun on pystyttävä luottamaan virkamiehiin, sillä heillä on viimeisin tieto ja asiantuntijuus palvelujen järjestämisestä ja päätösten täytäntöönpanosta. Valtuusto päätti tälle vuodelle virkamiesten esityksestä mm. että terveysasemien iltavastaanotot käynnistetään ja että lääkäriin pääsee myös kiireettömissä asioissa 14:ssa vuorokaudessa. Lopputuloksen tiedämme kaikki, lääkärille ei saa aikoja tai niitä voi joutua odottamaa n. 60 vuorokautta ja iltavastaanottojen käynnistymisestä otti lautakunta ohjat käsiinsä. Ilmeisesti valtuuston päätöksillä on erilaisia painoarvoja.
Vantaan sosiaali- ja terveydenhuolto on viime aikoina törmäillyt kriisistä toiseen. Vantaan väestö on kasvanut vuosikausia ja ikääntyvän väestön palvelutarve on lisääntynyt. Tähän ei ole kuitenkaan reagoitu riittävällä vakavuudella. Valitettavasti henkilöstömäärät ja palvelupaikat eivät ole kasvaneet riittävästi. Lisäksi henkilöstön työhyvinvointia on jopa laiminlyöty. Onneksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat ja potilaat ovat olleet aktiivisia ja me poliittiset päättäjät olemme joutuneet vastaamaan heiltä saatuihin viesteihin. Valitettavasti virkamiehet eivät ole riittävästi asiasta luottamushenkilöille viestineet ja siksi on jouduttu oikeastaan koko vuosi sammuttelemaan erinäisiä kyteviä pesäkkeitä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat peruspalveluja, joihin kansalaisilla on kiistämätön oikeus, silloin kun tarve ilmenee. Sosialidemokraattien mielestä etenkin terveydenhuollossa tähän palvelutarpeeseen on pystyttävä vastaamaan. Siksi on tärkeää, että talousarvioesityksessä lisätään työntekijöitä puhelinpalveluihin, lisätään määrärahoja iltavastaanottojen toiminnan järjestämiseen ja puretaan terveydenhuollon vastaanottotoiminnan ruuhkautumista. Nyt käyttöönotetut otetut ostopalvelut ovat vain kriisiajan toimintaa.
Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan Vantaan on pidettävä huolta omasta henkilöstöstään. Henkilöstön työhyvinvointia on lisättävä ja heitä on aidosti kuunneltava. Viime aikoina olemme huomanneet, että mitä aiheuttaa johdon huonoihin henkilöstöpoliittisiin päätöksiin sitoutuminen. Tämän takia talousarvioon on esitetty sitovaksi tavoitteeksi henkilöstöpolitiikan laatuhankkeen käynnistämistä hyödyntäen työssä ulkopuolista konsultaatiota ja asiantuntemusta. Hyvinvoiva henkilöstö on Vantaan menestyksen tae. Siksi yhtäkään hyvää, koulutettua ja työtehtäviinsä sitoutunutta työntekijää ei ole varaa menettää sen takia, että Vantaa epäonnistuu henkilöstöpolitiikassaan.
Vantaa on moninapainen kaupunki. Osa lähiöistä on saanut uudet kasvot peruskorjausten, uusien rakennusten ja palvelujen kautta. Valitettavasti osa lähiöistä ja palvelualueista on päästetty vuosikymmenten kuluessa rapistumaan, ränsistymään ja palvelut romuttumaan. Näillä alueilla on runsaasti erilaisia asuntoja, mutta houkuttelevuuden lisääminen ja palvelujen monipuolisuuden varmistaminen sekä ympäristön peruskorjaaminen ovat jääneet harvojen kontolle ja isojen vetovoimaisten hankkeiden varjoon.
Tuntuu siltä, että virkamiehet pyörittävät samaa vanhaa keinovalikoimaa vanhoilla alueilla saadakseen uutta potkua kaavoituksen ja rakentamiseen. Kuitenkin todetakseen joka kerta, että ei onnistu ja joka kerta alueen asukkaat pettyvät ja turhautuvat lisää. Jollei mitään tehdä tai vain maalataan muutama muraali, on edessä entistä rajumpi ja syvempi alueiden ja sen asukkaiden eriytyminen ympäröivästä yhteiskunnasta.
Näille mahdollisille segregaatiouhkan alueille tarvitaan kaupungin osallistumista rakentamisessa, palvelujen ja toiminnan lisäämisessä. Puhumme nyt alueista, missä on eniten sairastavuutta, työttömyyttä, pienimmät tulot ja paljon eri kansallisuuksia. Kuitenkin näillä alueilla ovat koulut, nuorisotilat ja harrasteryhmät täynnä lapsia ja nuoria, jotka haluavat tasavertaisia mahdollisuuksia elämäänsä. Näiden alueiden ihmisiä ei ole varaa jättää selviytymään yksin, vaan Vantaan on tarjottava erilaisia keinoja, joilla sekä ihmiset että alueet saadaan kukoistamaan.
Ensi vuosi on toinen vuosi myönteisen erityiskohtelun toimenpideohjelmassa. Kolmen vuoden aikana käytetään 6 miljoonaa euroa alueille, missä tarvitaan toimintaa tukevia, aktiivisuutta lisääviä ja yhteisöllisyyttä voimistavia toimenpiteitä. Mitä on saatu aikaan ja mitä tehdään vuoden 2021 jälkeen? Olennainen kysymys onkin, että saadaanko näillä toimilla aikaan vaikuttavuutta, pysyvyyttä ja yhteisöllisyyttä?
Näihin edellä mainittuihin toimintoihin limittyy hyvin Vantaan tahto luoda yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa toimialarajat ylittävää yhteistyötä siten, että pystytään vahvistamaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Siksi asia on nostettu myös sitovaksi tavoitteeksi. Vantaalla käynnistyvän välittämisen mallin merkitys on siinä, miten sosiaali- ja terveystoimen, kasvatuksen ja oppimisen sekä kaupunkikulttuurin toimialat pystyvät yhdessä edistämään toimenpiteitä kouluissa, päiväkodeissa, perheissä, sosiaali- ja terveydenhuollossa tai vapaa-ajan harrastuksissa. Siksi nämä asiat on myös nostettu toimialojen omiin teksteihin. Me sosialidemokraatit haluamme, että jokaisella lapsella ja nuorella turvallinen elämä, mahdollisuus harrastuksiin ja ainakin yksi välittävä aikuinen läheisyydessään.
Lopuksi kiitos kaikille talousarviovalmisteluun osallistuneille virkamiehille ja poliitikoille. Haluan myös kiittää lautakuntia aktiivisesta työstä talousarvion valmistelussa. Talousarviovalmistelun painopistettä on ensi vuonna suunnattava vielä enemmän ja jo keväästä lähtien lautakuntien talousarviokehyksen käsittelyyn ja kehyksen mahdollistamiin toimenpiteisiin.
Sirkka-Liisa Kähärä (sd)
puheenjohtaja
SDP:n valtuustoryhmä