Arvoisat valtuutetut, hyvä puheenjohtaja ja virkamiehet
Vantaa kasvaa reippaasti, noin 3 500 henkeä vuosittain. Muistan senkin ajan kun 2000 hengen kasvua pidettiin valtavana kasvuna ja aiheuttavan palvelujen tuottamiseksi hankaluuksia, eikä siitä ole kuin muutama vuosi. Vieraskielisen väestön osuus kasvaa Helsingin seudulla nopeasti. Vuonna 2021 muita kuin kotimaisia kieliä (suomea ja ruotsia) äidinkielenään puhuvien määrän arvioidaan olevaan työikäisestä väestöstä lähes 21%. Tosin viimeaikaiset luvut ennustavat vielä nopeampia kasvulukuja kuin nuo vuonna 2015 saadut luvut. Vantaa on päivittämässä ja uudistamassa monikulttuurisuusohjelmaa. Sen tekemiseen kannattaa hyödyntää asiantuntijoita, eri kulttuureista lähtöisin olevia ryhmiä ja ennen kaikkea monikulttuurisuustoimikunnan jäseniä.
Kun monikulttuurisuusohjelmaa päivitetään, kannattaisi myös visioida, mitä Vantaa on 10 -20 vuoden kuluttua, miten suuri osa väestöstä silloin puhuu muita kieliä äidinkielenään kuin kotimaisia kieliä? Millaisia tarpeita on silloin monikulttuurisella Vantaalla ja miten niihin tarpeisiin voidaan vastata? Millaiseksi Vantaan pitää muotoutua asunto- ja elinkeino- ja liikennepoliittisesti? Miten päiväkoti- ja koulutuspalvelut pystyvät vastaamaan monikulttuurisen Vantaan tarpeisiin ja miten vieraskielinen väestö työllistyy nykyistä paremmin ja kotouttaminen toimii tehokkaammin sekä järjestelmällisemmin kuin nykyisin.
Vantaan väestö kansainvälistyy, sitä kehitystä kannattaa tukea eikä suinkaan suitsia. Työvoimaa tarvitaan jatkossakin, sm. sosiaali- ja terveydenhuollossa, eikä robotit ratkaise kaikkea hoitamista tulevaisuudessakaan. Maan hallitus on vähentämässä hoitajamitoitusta, joka tarkoittaa yhä suurempaa työmäärää jo nyt nykyisen työtaakkansa alla uupuneille hoitajille. Vanhusväestön määrä kasvaa muuhun väestöön verrattuna ja hoidon tarve tulee vastaan yhä useammalle, sillä harva meistä kuolee ns. suorin jaloin. Huolissaan kannattaa olla siitä, kuka nyt laitoksissa, tehostetussa palveluasumisessa ja hoivakodeissa olevia vanhuksia hoitaa. Olen erityisesti huolissani siitä, kuka esimerkiksi minun ikäluokkaani hoitaa viimeisinä elinvuosina, kun minun vanhuudessani olevat työkykyiset ikäluokat ovat pienempiä kuin nykyisin ja yhä suurempi määrä vanhuksia elää pidempään kuin nykyisin.
Sosiaali-, terveydenhuollon ja maakuntauudistusta ei pidä toteuttaa nykyisen hallituksen esittämällä tavalla. Esityksestä on nähtävissä, että Vantaan niin kuin monen muunkin ison kaupungin talous rampautuisi rajusti. Uudenmaan maakunta tuottaa maan bruttokansantuotteesta yli kolmanneksen, kuitenkin maan hallituksen esittämät toimenpiteet sote- ja maakuntasuunnitelmissaan siirtävät rahoitusta toimivista, elinkelpoisista kaupungeista ja maakunnista rajaseuduille, missä elinkelpoisen ja kilpailukykyisen elinkeinopolitiikan toteuttamisen mahdollisuudet ovat huomattavasti heikommat. Suomen tulevaisuuden kannalta olisikin viisasta käydä kiihkottomasti keskustelua siitä, että onko järkeä, hinnalla millä hyvänsä, pitää koko Suomi asuttuna.
Sirkka-Liisa Kähärä (sd)
kaupunginvaltuutettu