Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän Jukka Hakon (sd) ryhmäpuheenvuoro 14.11. kaupunginvaltuustossa,
Arvoisa puheenjohtaja, ärade ordförande
Tämä valtuusto on viimeistä kertaa toimikautensa aikana käsittelemässä seuraavan vuoden talousarviota. Ulkoiset näkymät ensi vuodelle ovat hyvin samanlaiset kuin aiempinakin vuosina: maan talous ei kasva tai kasvaa enintään hyvin hitaasti, työttömyys on korkealla ja verotulot kaupungissa eivät kehity toivotulla tavalla. Onneksi ennusteet ovat sentään hieman valoisammat kuin toukokuun valtuustoseminaarissa.
Siitä huolimatta näkymät ovat erilaiset kuin neljä vuotta sitten aloittaessamme tätä valtuustokautta. Saimme edelliseltä valtuustolta perinnöksi tiukan talousohjelman, jota olemme laajalla enemmistöllä toteuttaneet. Ohjelman päälinjaukset olivat selvät: menojen hyvin alhainen kasvu ilman leikkauksia, henkilöstön aseman turvaaminen, investointikaton määrittäminen ja kaikenlaisen luovuuden edistäminen palvelujen tuotannossa.
Vaikka meillä on ensi keväänä erillinen arviointiseminaari tästä valtuustokaudesta, uskaltaa jo nyt sanoa, että tämä valtuusto on onnistunut talousohjelman toteuttamisessa. Näyttää siltä, että emme ota tänä vuonna lainkaan velkaa. Se oli myös alkuperäinen tavoite.
Viittasin alussa talouden yleisiin näkymiin. Niiden valossa on vaikea laatia talousarviota, jossa voisi varmuudella sanoa, että omat tulot riittäisivät vuonna 2017 kaikkiin investointeihin. Siksi lievään velanottoon on varauduttu myös ensi vuonna. Uskallan silti veikata, että myös ensi vuonna on mahdollista, että velkaa ei tarvitse ottaa. Kaikki riippuu mm. siitä, miten Kivistön kaupunkikeskus ja elinkeinoelämän hankkeet kehäradan varrella lähtevät liikkeelle. Jos näin kävisi, olisi se jo kolmas peräkkäinen vuosi, kun velka ei lisäänny lainkaan tai lisääntyy vain joitakin miljoonia euroja.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä painotti talousarvioneuvotteluissa, että kaupungin tulee jatkaa vahvaa otettaan talouden suunnittelussa. Esitimme uuden talousohjelman laatimisen aloittamista heti ensi vuoden alussa ja työtä seuraamaan poliittista ohjausryhmää. Muillakin ryhmillä oli samanhenkisiä esityksiä ja talousarvioon lisättiin talousohjelman laatiminen siten, että se on esiteltävissä ensi syksyn valtuustoseminaarissa. Nykyinen valtuusto siis aloittaa työn, mutta päätöksenteko jää seuraavalle valtuustolle.
Tarvitsemme vaihtoehtoisia laskelmia paitsi investoinneista myös siitä, millainen on kaupungin tulopohja, jos ja kun maakuntauudistus toteutuu. Eli mitä tarkoittaa, jos Vantaan verotulot pienevät yli puolella ja pahimmillaan Vantaa joutuu taas valtakunnallisen politiikan maksumieheksi.
Pientä lohtua tilanteeseen tuo, että neljän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna edessämme ei enää ole suuria yksittäisiä investointeja. Tämä poikkeaa muiden suurten kaupunkien tilanteesta, joilla lähes kaikilla on mittavia ja hiljan päätettyjä suurinvestointeja toteuttavana.
Vantaan investointien suurin haaste liittyy kouluihin. Seuraavan valtuustokauden aikana on tarkennettava kuvaa siitä, millaisia laajennuksia ja korvausinvestointeja kouluverkko kaipaa. Nyt päätettävä oleva talousarvio ja taloussuunnitelma pitää sisällään jo tähän suuntaan meneviä linjauksia.
Kysymyksiä herättää myös kaupungin nopea kasvu. Vantaa on kasvamassa kehäradan ansiosta ja maan heikon taloustilanteen takia oletettua nopeammin. Nuorta ja koulutettua väestöä hakeutuu pääkaupunkiseudulle. Jos Vantaa kasvaa tänä vuonna yli 4 000 asukkaalla, se on poikkeuksellisen paljon pitkään aikaan. Edellisen kerran yli 4 000:n päästiin 40 vuotta sitten vuonna 1976, jolloin raja ylitettiin kahdeksantena vuonna peräkanaa. Yli 5 000 asukkaalla Vantaa on historiansa aikana kasvanut vain kuutena vuotena.
Vantaa on sijaintinsa vuoksi luotu kasvamaan sekä asuntojen että työpaikkojen osalta. Kaupunki voi toimillaan ainakin osittain vaikuttaa siihen, mihin kasvu kaupungin sisällä suuntautuu. Järkevältä tuntuu vaihtoehto, että kasvua ohjataan ratojen varsille sen vanhoihin keskustoihin sekä uusien kehäradan asemien ympärille, jossa palvelut ovat jo valmiina. On hyvä, että Vantaalla käynnistyy ensi vuoden aikana yleiskaavan tarkistaminen. Samalla on mahdollista tarkentaa kuvaa Vantaan kasvun vaihtoehdoista myös kuntatalouden näkökulmasta.
Valtuustolla on käsiteltävänään talousarvioesitys, jonka kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti. Vaikka talousarvioesityksiin ei viime vuosina ole kaupunginhallituksessa tehty suuria muutoksia, on äänestyksiä ollut usein runsaastikin. Siksi yksimielinen esitys on poikkeus Vantaan historiassa.
Yksimielisyys talousarviokäsittelyssä ei luonnollisesti ole mikään itseisarvo. Suuren ryhmän edustajana voi todeta, että niukoillakin enemmistöillä kaikki budjettiesitykset saadaan käsitellyksi. Äänestämällä kaikki mahdolliset näkemykset saadaan esiin, mutta vähemmistöön jääneet eivät lopulta pääse vaikuttamaan talousarvion sisältöön. Yksimielinen esitys tarkoittaa sitä, että jokaiselle valtuustoryhmälle tärkeitä asioita on esityksessä otettu huomioon, mutta samalla kaikki ovat tehneet kompromisseja.
Sosialidemokraattiselle ryhmälle tärkeitä asioita edellä mainitun talousohjelman valmistelun lisäksi olivat mm. sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen säilyttäminen nykytasolla, talousarvioon merkitty kirjaus selvittää viime vuonna päätetyn subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitusten vaikutukset ensi vuoden aikana sekä ammatillisen koulutuksen lisärahoitus valtiovallan leikattua koulutuksen määrärahoja.
Sosialidemokraatit ovat kuluvan vuoden aikana keskustelleet valtuustoryhmien välisestä yhteistyöstä useita kertoja. Johtopäätöksemme on ollut, että yhteistyössä on ollut toivomisen varaa. Kaupunginhallituksen talousarviokäsittely osoitti, että ryhmien väliselle yhteistyölle on Vantaalla edelleen tilaus ja että sitä halutaan. Haluan sosialidemokraattisen ryhmän puolesta kiittää kaikkia valtuustoryhmiä rakentavista keskusteluista ja yhteistä näkemystä hakevista ehdotuksista sekä talousarviota valmistelleen toimikunnan työssä että kaupunginhallituksessa.
Arvoisa puheenjohtaja
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on kaupunginhallituksen talousarvioesityksen takana ja toivoo, että muutkin valtuustoryhmät voivat tähän yhtyä.
Jukka Hako (sd)