Matilda Stirkkinen: Puheenvuoro kuukautisköyhyydestä

Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kokouksen seuraajat. 

Kiitos vastauksesta Maksuttomat menkat -aloitteeseen. Itse aloitteen vastausta en kuitenkaan voi liiemmin kehua. Aloitevastauksesta ilmenee selkeästi se, että kuukautisköyhyyttä ja -häpeää ei aidosti tunnisteta tässä kaupungissa, eikä sen myötä aihettakaan pidetä erityisen tärkeänä.  

Aloitteessamme siis esitimme, että Vantaan kaupunki selvittäisi mahdollisuutta aloittaa maksuttomien kuukautissuojien jakamista. On fakta, että kuukautissuojien korkea hinta aiheuttaa taloudellista epätasa-arvoa. Myös Suomessa aihe on ajankohtainen.  

Yksi iso syy, miksi kuukautisköyhyys ei kuitenkaan ole esillä, on häpeä. Yhä edelleen kuukautiset voidaan nähdä likaisina tai häpeällisinä, jonka vuoksi moni ei uskallakaan pyytää apua sitä tarvitessaan. Kuukautissuojia tarjoamalla esimerkiksi nuorille edistäisimme samalla avointa keskustelukulttuuria kuukautisiin liittyen.  

Tässä kohtaa totean, että on hienoa, että nykyisen hyvinvointialueen perhe- ja sosiaalipalvelut osallistuvat mielellään kuukautisstigmaa vähentäviin kampanjoihin, mutta ikävä kyllä se ei silti tuo kuukautissuojia niitä tarvitseville.  

Maksuttoman menkat ovat olleet esillä myös muissa kaupungeissa ja noin kuukausi sitten saimmekin jo kuulla tuloksia Helsingin kaupungin toteuttamasta maksuttomat menkat -kokeilusta. Itse asiasta oli päättänyt nimenomaan kasvatus- ja koululautakunta valtuustoaloitteen pohjalta. 

Lyhyesti, kokeilu toteutettiin neljässä oppilaitoksessa, joista osallistujia ilmoittautui mukaan noin 750. Helsinki kartoitti kokeilun yhteydessä osallistujien kokemuksia kuukautisköyhyydestä ja osallistujat saivat valita itselleen tamponeita ja/tai siteitä, tai koko kokeilun ajaksi kuukupin. Helsingissä paljastui, että kuukautisköyhyyttä esiintyy oppilaitoksissa jonkin verran ja kuukautistuotteet helpottivat osallistujien osallistumista opiskeluun.  

18 % osallistujista oli jättänyt ostamatta kuukautistuotteita, koska heillä ei ollut varaa niihin ja 8% sanoi, ettei ollut voinut mennä oppilaitoksiin, koska heillä ei ollut kuukautistuotteita. Tämä luonnollisesti aiheutti opiskelijoille myös huolta ja stressiä.  

Vantaa ei siis voi enää olla tässä asiassa edelläkävijä, mutta meillä olisi hieno mahdollisuus näyttää osaltamme suuntaa muille kunnille ja hyvinvointialueille. Tässä kohtaa meillä on mahdollisuus rakentaa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa ja edistää samalla kansalaisten hyvinvointia. 

Vielä kerran kiitos jokaiselle aloitteen allekirjoittajalle. Vastauksen laatijoilta toivon tulevaisuudessa hieman enemmän kunnianhimoa ja kaupungissamme jo tutuksi tullutta innovatiivisuutta.  

Näillä sanoilla jätämme asiakohtaan seuraavan pöytäkirjalausuman:  

Kuukautisköyhyys on totta myös Suomessa. Valtuustolle annetussa aloitevastauksessa todetaan, ettei kuukautissuojien tarjoaminen kuulu lain perusteella kasvatus- ja opetussektorin eikä myöskään sosiaalityön lakisääteiseen perustehtävään eikä se myöskään kuulu terveydenhuoltolain mukaisiin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon perustehtäviin. Tästä huolimatta kenenkään vantaalaisen lapsen tai nuoren ei pidä joutua tilanteeseen, jossa terveyssiteiden tai tamponien käyttö ja niiden hankkiminen on mahdotonta. Pahimmillaan kuukautisköyhyys saattaa estää nuoren koulunkäyntiä, aiheuttaa häpeää ja rajoittaa elämää.  

Osana Vantaan kaupungin ja Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen yhteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on kuukautisköyhyysilmiöön syytä pureutua vahvemmin. Sen ennaltaehkäiseminen niin oppilaitos- ja koulu- kuin myös sosiaalityössä on tärkeää. Tältä osin epäkohdat lakisääteisissä tehtävissä vaativat tarkastelua ja vaikuttamistyötä. 

On syytä myös selvittää, löytyykö esimerkiksi nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä erillisiä tutkimus-/projektirahoituksia, joita hyödyntämällä kuukautissuojien jakamisen pilotointia muutamissa kohteissa Vantaan alueella pystyttäisiin edistämään. 

Matilda Stirkkinen