Valtuutettu Kimmo Kiljunen: Kansalaisjuhla Vantaalle

Valtuustoaloitteet

KANSALAISUUSJUHLA VANTAALLE

Seremoniallisten juhlien järjestäminen vastikään kansalaisuuden saaneille on yhtäältä vanha, perinteinen juhlamuoto. Toisaalta se on tuore, monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvä ilmiö. Pohjoismaissa kansalaisuusjuhlia on alettu systemaattisesti järjestää viimeisen parin vuosikymmenen aikana.

Erityisesti anglosaksissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa on pitkäaikainen perinne järjestää kansalaisuusjuhla. Se on pakollinen kaikille uusille kansalaisille uskollisuusvaloineen. Muuttajasta tulee uuden asuinmaansa kansalainen sinä päivänä, kun hän osallistuu seremoniaan ja saa valan jälkeen kansalaisuustodistuksen. Iso-Britanniassa on alettu järjestää vastaavanlaisia pakollisia seremonioita vuodesta 2004.

Pohjoismaissa kansalaisuusjuhlat ovat vapaaehtoisia. Sen sijaan, että uusille kansalaisille ilmoitetaan vain postitse kansalaisuudesta, järjestetään heille myös tervetuliaisjuhla. Sen tavoitteena on auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan ja integroitumaan uuteen kotimaahansa. Juhlamuodot vaihtelevat maittain. Pohjoismaissa keskimäärin 20 % kutsutuista uusista kansalaisista osallistuu juhlaan.

Tukholma ja eräät muut ruotsalaiset kaupungit ovat järjestäneet maahanmuuttajille tervetuliaisjuhlia 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2006 hallitus kehotti kaikkia kuntia järjestämään uusille kansalaisille vastaavan seremonian. Lähes puolet ruotsalaisista kunnista järjestää juhlan, useimmiten kansallispäivän yhteydessä.

Tanskassa ensimmäinen maanlaajuinen kansalaisuusjuhla järjestettiin parlamenttitalossa vuonna 2006. Sitä aikaisemmin vuodesta 2003 vastaavan juhlan oli järjestänyt Kööpenhaminan kaupunki.

Norjassa on järjestetty kansalaisuusjuhlia vuodesta 2007. Se liittyi uuden ulkomaalaislain hyväksymiseen. Norjalainen erityispiirre on, että kansalaisuusjuhlan järjestää lääni, jolloin maaherrat vastaavat juhlan kulusta.

Suomessa on Turku ollut edelläkävijä kansalaisuusjuhlan järjestämisessä. Näin on toimittu vuodesta 2005. Nykyisin juhla järjestetään Turun seudun kuntien yhteisenä tapahtumana Turun linassa. Sen yhteydessä valitaan maahanmuuttajataustainen vuoden uusturkulainen ja vuoden monikulttuurivaikuttaja.

Helsinki ja Espoo järjestivät kansalaisuusjuhlansa ensimmäisen kerran syksyllä 2017 itsenäisyyden satavuotisjuhlien merkeissä. Sittemmin molemmat kaupungit ovat ylläpitäneet traditiota. Kaupunginjohtajat ovat toimineet juhlapuhujina ja tilaisuuksissa on kuultu myös uusien kansalaisten edustajan puheenvuoro.

Sisäasianministeriö ja Kuntaliitto ovat suosittaneet kunnille kansalaisuusjuhlien järjestämistä. Mielipidetiedustelujen mukaan kolmasosa suomalaista kannattaa tällaisten juhlien järjestämistä. Noin 40 % pitää nykytapaa – proosallista sähköposti-, teksti- tai kirjeviestiä – riittävänä.

Turun, Helsingin ja Espoon juhliin on kutsuttu kussakin kaupungissa edellisenä vuonna Suomen kansalaisuuden saaneet täysikäiset ihmiset. Juhlan päivämäärä on vaihdellut kaupungista riippuen. Eurooppalainen Suomi -yhdistys on esittänyt juhlan järjestämistä itsenäisyyspäivänä. Keskusteluissa on ollut esillä myös juhannus.

Vantaalla maahanmuuttajataustaisten kansalaisten suhteellinen määrä on Suomen suurin. Olisi mitä tähdellisintä, että myös täällä, pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien tavoin alettaisiin järjestää säännöllisesti kerran vuodessa kansalaisuusjuhla.

Juhlan motoksi sopii hyvin Zacharias Topeliuksen sanat Maamme -kirjassa vuodelta 1875:

Tässä maassa asuu kansaa erilaisista sukuperistä ja eri kielistä, ja he kantavat suonissaan erilaisten kansakuntien verta. Mutta se on sanottu, että kaikki, jotka tunnustavat tämän maan isänmaakseen ja rakastavat tätä sellaisena – kaikki, jotka tottelevat tämän maan lakia ja tekevät työtä tämän hyväksi – ovat yksi kansa.

Vantaalla 24.2.2020

Kimmo Kiljunen (sd)+35 valtuutettua allekirjoitti aloitteen