Koronakevät on ollut koko Suomelle ja myös Vantaalle erityisen raskas.

Laskevat verotulot ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvava menokehitys tuovat vaikeutensa meidän valtuutettujen poliittiseen päätöksentekoon.

Mihin rahat jatkossa suunnataan, miten turvaamme asukkaiden palveluiden toimivuuden ja kaupungin elinvoiman kasvamisen koronan jälkeisessä ajassa, ovat kysymyksiä, joihin joudumme etsimään vastauksia, kun valmistaudumme vuoden 2021 talousarvioon hyvin poikkeuksellisissa oloissa.

Eikä tämä kurjuuden kanssa eläminen tule helpottumaan tulevinakaan vuosina. 

Koronan vuoksi Vantaalla jää saamatta miljoonia euroja verotuloja ja pandemian kokonaisvaikutuksista koko kuntataloudelle ja Vantaalle voidaan vasta saada arvioita.

Epävarmoinakin aikoina hyvinvoinnista on pidettävä kiinni ja siksi sosialidemokraattisen valtuustoryhmän tärkeimpinä tavoitteina ensi vuoden budjettivalmisteluissa on kuntalaisten peruspalveluista huolehtiminen sekä koulutuksesta, terveydestä ja työllisyydestä kiinni pitäminen.

Vaikka tilanne on haastava näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ensi vuoden ja tulevien vuosien osalta, tuo tilanteeseen kuitenkin kaivattua valoa maan hallituksen tekemät mittavat satsaukset kuntien huomioimiseksi lisäbudjetissa.

Marinin hallituksen neljäs lisätalousarvio sisältää historiallisen suuren, laskutavasta riippuen , 1,4 tai jopa 1,7 mrd, kuntien tukipaketin. Vantaan talous hyötyy tästä arviolta kokonaisuudessaan noin 65-70 miljoonaa, mutta tietenkin summat ovat vielä täsmentämättömiä.

Toivottavasti ne poliittiset tahot, jotka ovat kritisoineet lisätalousarviota liian suureksi, voisivat ajatella asiaa myös meidän kuntien ja kuntalaisten näkökulmasta. Mikä tilanne olisi, jos emme saisi juuri nyt tukea sairaanhoitopiireille tai tukea ei olisikaan myönnetty kuntien julkiselle liikenteelle?

Mikä meitä odottaisi, jos hyvinvointipaketti, jolla lisärahaa kohdennetaan lapsiin, nuoriin ja perheisiin ei etenisi? Tässä ajassa on tärkeää pitää ihmiset mukana, torjua syrjäytymistä ja panostaa työllisyyteen sekä koulutukseen aivan, kuten nyt hallituksen myöntämällä kuntien tukipaketilla tehdäänkin. On aivan aiheellista pohtia, mikä olisi Vantaankin velkaantumismäärä jo tänä vuonna, joutuisimmeko jo syömävelan puolelle, ilman näitä mittavia panostuksia?

On kuitenkin selvää, että vaikka kunnat tarvitsevat tukea vielä ensi vuonnakin, emme mekään voi omia tulevia päätöksiä enää jatkossa laskea valtion tuen varaan. Meillä on edessämme kova taloussavotta.

Siksi olen tyytyväinen siihen, kuinka ripeästi kaupunkimme ja kaupunginhallitus jo tarttunut toimeen koronakriisissä. Toukokuussa on tehty päätöksiä muun muassa menorajoituksista tälle vuodelle ja tuottavuus- ja kasvuohjelmatoimikunta on jo aloittanut työnsä.

Haluan huomauttaa, että vaikka ilmeistä onkin se, että joudumme tarkastelemaan kaupungin menoja, on myös täysin selvää, ettemme pääse ulos tästä käsissämme olevasta kriisistä pelkillä leikkauksilla. Avain kriisistä selviytymiseen on kasvu. Siksi meillä valtuutetuilla on tärkeä tehtävä. Meidän on huolehdittava samaan aikaan taloudesta ja luotava edellytyksiä tulevalle kasvulle. Verotuloille, joilla viime kädessä maksamme niin tulevaisuuden palvelut kuin myös velan, joka koronakriisistä aiheutuen myös Vantaalle tulee.

Uskon, että vahvalla yhteistyöllä me luottamushenkilöt, valtuustoryhmät ja koko kaupungin organisaatio saamme vielä tehtyä Vantaan tilanteeseen sopivan budjetin ensi vuodelle ja talous- ja kasvuohjelman tuleville vuosille.