Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ei taivu juustohöylällä leikkaamiseen

Ajankohtaista,Etusivu,SDP:n valtuustoryhmä tiedottaa,Valtuusto

Kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 18.5. käytiin lähetekeskustelu kaupungin taloussuunnitelmaan. 

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Minna Räsänen totesi keskustelussa, että koronakriisi vaikuttaa Vantaan talouteen syvästi.

– Nyt säästöpaineiden alla sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ei taivu juustohöylällä leikkaamiseen. Tulevat säästöt on harkittava tarkkaan. Ne eivät saa osua kipeimmin niihin, jotka ovat jo muutenkin ahtaalla.

Räsänen vakuuttaa, että sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on sitoutunut siihen, että vaikeinakin aikoina vantaalaisista pidetään huolta.

– Me tarjoamme ratkaisuksi tuottavuutta ja luovuutta. On käynyt selväksi, että palvelurakenteemme vaatii uudistamista. Lisäksi olemme havainneet, että kaupunkimme on – pakon edessä, aivan liikaa palveluiden ostamisen varassa. Tämä yhtälö ei ole kestävä eikä taloudellisesti viisas.

Räsänen painottaa, että sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa turvata, että jo nyt mittavien lomautuksien varjossa elävät, ja mahdollisesti työpaikoistaan irtisanotut vantaalaiset eivät tipu pois työmarkkinoilta vuosikausiksi. 

– Siksi ensi vuoden taloussuunnitelmassa tärkeässä osassa on oltava toimet, joilla työttömyyttä torjutaan, työllisyyttä kasvatetaan ja pitkäaikais- sekä nuorisotyöttömyyttä vähennetään, Räsänen toteaa.

Valtuutettu Pirkko Letto totesi keskustelussa, että olemme uuden normaalin edessä, jossa on tärkeää edelleen turvata kasvavan väestömme hyvinvointipalvelut.

– Koulunkäynnin lähiopetus on erityisen tärkeä heikommassa asemassa oleville lapsille, joiden kotoa puuttuu paikka turvalliseen etäopiskeluun, aikuisen tuesta puhumattakaan; tämä on tullut Koronan aikaan todistettua.

Letto vaatii, että vanhus- ja vammaispalvelujen sekä lastensuojelupalvelujen liian kalliit palvelujen ostot tulee ottaa tarkasteluun, jotta saamme katkaistua sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvan kymmenien miljoonien talouden kasvun ja ylityksen.

Valtuutettu Sirkka-Liisa Kähärä totesi, että Vantaan työttömyysasteen kasvu yli kahteenkymmeneen prosenttiin on järkyttävää. 

– Kriisi on koskettanut erityisesti palvelualoja, joka on tarkoittanut naisten ja nuorten työttömyyttä sekä toimeentulon heikkenemistä. Myös maahanmuuttajien työllistyminen, jo ennen koronaepidemiaa, on ollut heikompaa kuin muiden väestöryhmien. Lisäksi kesätyöpaikkojen määrän väheneminen kohdistuu erityisesti nuoriin työntekijöihin.

Kähärä muistuttaa, että työllisyyden vahvistaminen on Vantaan talouden kannalta merkittävä teko ja siksi työllisyysmäärärahoista ei pidä leikata taloudellisesti vaikeinaakaan aikoina.

– Vantaa on mukana työllisyyden kuntakokeilussa. Sen tavoitteena on edistää tehokkaammin työttömien työllistymistä, koulutukseen ohjautumista ja parantaa sekä kohdentaa osaavan työvoiman saatavuutta oikeisiin työpaikkoihin.

Valtuutettu Ulla Kaukola toteaa sivistystoimen digiloikan toimivan esimerkkinä siitä, että vaikeinakaan aikoina ei pidä tyytyä vain selviämään hengissä, vaan pitää uskaltaa, kritiikistä huolimatta, panostaa myös tulevaisuushankkeisiin.

– Talous- ja velkaohjelman aikana aloitettu kehittämistyö mahdollisti sen, että Vantaan opettajat ja oppilaat olivat korona-viruksen iskiessä valmiita nopeasti siirtymään etäopetukseen ja onnistuivat siinä.

Kaukola muistuttaa, että meillä ei ole edessämme helpot ajat. 

– Siksi toivon, että mikään toimiala ei tyydy laiskoihin ja helppoihin säästöratkaisuihin, vaan miettii, kuinka uutta kehittämällä kykenemme tuottamaan lakisääteiset palvelumme uudella ja tehokkaammalla tavalla, digitalisaatiota ja korona-ajan onnistuneita käytänteitä hyödyntäen.