Säästötoimenpiteitä ei saa kohdistaa asioihin, jotka vaikuttavat vaikeissa olosuhteissa elävien maahaanmuuttajien elämään, vaatii Ranbir Sodhi.

Ranbir Sodhi (sd) Vantaan valtuustossa ma 16.11.2020

Maahanmuuttajista:

Arvoisa valtuuston väki!
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana minulle jäi budjettiehdotuksesta mielikuva, että maahanmuuttajien – niin nuorten kuin vanhempienkin – integrointiin ja elämän helpottamiseen annetut resurssit jäävät riittämättömäksi.

Vantaan hyvinvointiohjelman (2018-2022) toteutumisesta tehtiin nyt syksyllä väliarviointi. Siinä käytiin läpi lasten ja nuorten sekä ikääntyneen väestön ohjelman toteutumisen tilanne. Sen sijaan monikulttuurisuussuunnitelman toteutumisesta ei tehty väliarviota. Syynä kuulemma se, että ohjelma ei ole edennyt halutulla tavalla. Haasteiksi on havaittu mm. kohderyhmän tavoittaminen ja oikea-aikainen palveluiden tarjoaminen. Budjettikirjan mukaan ensi vuoden aikana on tarkoitus kehittää maahanmuuttopalveluiden kokonaisuuden koordinaatiota. Riittääkö se?

Vantaan tuottavuus- ja kasvuohjelman tavoitteena on ollut saada kaupungin talous tasapainoon viimeistään vuonna 2023. Sen myötä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toimintamenoista vähennetään ensi vuonna 1,6 milj. euroa, josta 0,6 milj. euroa kohdistetaan kotihoidontuen kuntalisän leikkaukseen. Varian opetus jäädytetään nykytasolle leikkaamalla menoja 123 000 eurolla ja etsitään 50 000 euron edestä lisäsäästöjä aikuislukioiden palveluverkosta.

Tällaiset säästöt vaikuttavat haitallisesti erityisesti maahanmuuttajaperheisiin.

Vaikka kaupunki lupaa kehittää kotoutumista tukevia toimintamalleja mm. ikääntyvien maahanmuuttajien, ihmiskaupan uhrien ja paperittomien asiakkaiden erityistarpeet huomioiden, budjetin sisältö jää maahanmuuttajien kannalta vähäiseksi.

Tiedetään, että ongelmien ennalta ehkäiseminen on monin verroin edullisempaa kuin jo syntyneiden vaurioiden korjaaminen. Siksi esitän, että vaikka kaupungin onkin hillittävä menojen kasvua ja saatava säästöjä aikaan, säästötoimenpiteitä ei kohdisteta asioihin, jotka vaikeuttavat jo ennestään vaikeissa olosuhteissa elävien maahanmuuttajien elämää.

Budjetin yleistavoitteista:

Arvoisa puheenjohtaja!
Koronatauti ei ole merkinnyt kaupungille ainoastaan terveydenhoitomenojen kasvua. Työttömyyden ja kaikkien muiden ongelmien myötä ihmisten taloushuolet ja henkinen pahoinvointi on lisääntynyt. Tästä huolimatta Suomen neljänneksi suurin kaupunki selviää, vakuutti kaupunginjohtaja Ritva Viljanen Yleisradion Areenan välittämässä infossa viime torstaina.

Joissain Vantaan kaupunginosissa menee hyvin, toisissa huonommin. Viime vuonna käynnistettiin kolmevuotinen myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma. Vaikka kaupungin talous on tiukalla, tuntuu hyvältä, että budjettiehdotuksessa ohjelman toteuttamista viedään eteenpäin suunnitelman mukaisesti. Resursseja suunnataan alueille, missä tuen tarve on tavallista suurempi.

Vaikka säästötoimenpiteet ulottuvat kaikille kaupungin toimialoille, budjettiehdotuksen lähtökohdaksi kerrotaan, että henkilöstöä ei irtisanota eikä lomauteta. Tämän lisäksi kaupunginjohtaja vakuutti infossaan, että lasten ja nuorten menoissa ei säästetä.

Ne ovat hyviä lähtökohtia tulevien vuosien taloudenpidolle.

Kiitos!

Taloustilanteesta:

Hyvät valtuutetut!
Ensi huhtikuussa käydään kunnallisvaalit ja sen jälkeen laaditaan uusi valtuustokauden strategia. Koronaepidemian jälkien korjaamisen lisäksi strategiaan tulee vaikuttamaan myös sote-uudistus. Jatkossa muun maan tapaan Vantaan väestö ikääntyy. Yli 75-vuotiaiden ikäryhmän ennustetaan kasvavan 50 prosentilla kuluvan vuosikymmenen aikana. Se tietää painetta sosiaali- ja terveysmenoihin ja siihenkin on varauduttava riittävän ajoissa.
Ensi vuodesta on tulossa haastava.

Koronan aiheuttamien talousvaikeuksien lisäksi kaupungille on tulossa uusia velvoitteita. Oppivelvollisuus laajenee ja vanhustenhuoltoon tulee sitova hoitajamitoitus.

Nyt ei kuitenkaan kannata vaipua masennukseen. Hallitus on luvannut kunnille laajeneviin tehtäviin täyden valtionrahoituksen. Koronasta aiheutuvia kustannuksia valtio korvaa kunnille yli 1,6 miljardia euroa ja monivuotisen hoito- ja palveluvelan purkamiseen on luvattu 450 milj. euroa tulevien kolmen vuoden aikana. Nyt odotetaan pandemiarokotteen käyttöön saamista ja on ennakoitu, että pandemian hellittäessä on odotettavissa nopea globaali talouskasvu.

Nyt tarvitaan rohkeutta. Enemmän elvytystä kuin ylenmääräistä säästämistä ja leikkauksia. Kasvavalle Vantaalle tulevaisuus näyttää kaikesta huolimatta hyvältä.

Kiitos!

Nuorten väkivaltakäyttäytymisestä:

Hyvät valtuutetut!
Nuorten väkivaltainen käytös on puhuttanut maata viime viikkojen aikana. Vantaallakin on ongelmia. Nuoret jakaantuvat yhä vahvemmin hyvinvoivaan enemmistöön ja entistä huonommin voiviin. Heitä arvioitiin budjettiesityksessä olevan jopa liki viidennes (10-20%) kaikista nuorista. Nuorille kasautuu monia syrjäytymisen riskitekijöitä. Muun muassa ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa jäävien osuus on täällä muita kuusikkokuntia suurempi.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen analysoi viime torstain infossaan ansiokkaasti syitä, jotka voivat johtaa nuorten epätoivottuun käytökseen. Eduskunnan kyselytunnilla ja sen jälkeisessä keskustelussa nuorten ongelmien keskeiseksi syyksi jotkut ovat nostaneet maahanmuuton.

On hyvä muistaa, että kukaan ei synny rikolliseksi ja ongelmia voi tulla kaikille nuorille syntyperästä ja taustasta huolimatta.

Ongelmien ennaltaehkäisyyn tarvitaan lisää voimavaroja kaikilla elämän alueilla.

Lasten ja nuorten syrjään jäämisen riskin vähentämiseen on budjettiehdotuksessa kyllä kiinnitetty huomiota ja toimenpiteitä lueteltu. Mutta nämä kaikkia vantaalaisia nuoria koskevat toimenpiteet eivät yksin riitä. Maahanmuuttajanuorten erityisongelmiin tarvitaan enemmän satsauksia. Nuoriin kannattaa panostaa, tulevaisuus rakentuu heidän varaansa.

Kiitos!

Valtuutettu ja monikulttuuriasian neuvottelukunnan puheenjohtaja Ranbir Sodhi (sd)