Sanna Marinin hallitus on hoitanut hyvin kahta vaikeaa kriisiä: koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan liittyviä. Tarpeellisia toimenpiteitä on tehty ja työllisyys on pysynyt hyvällä tasolla. Kriisit ovat paljastaneet monia heikkouksia, energiariippuvuuden Venäjästä ja talouden keskinäisriippuvuuden. Kriisien hoito on kasvattanut valtion velkaa. Se on myös vienyt fokusta käynnissä olevasta hyvinvointialueuudistuksesta sekä muusta tarpeellisesta lainsäädäntötyöstä.

Seuraavien vuosien aikana Suomea uhkaa monen asian kriisiytyminen. Nämä kolme orastavaa ”hätätilaa” ovat: 1) talouden hätätila, 2) koulutuksen hätätila ja 3) sote-alueiden hätätila.

Talouden hätä näkyy julkisen velan paisumisena. Julkiset menot kasvavat ja velan rahoittaminen käy kalliimmaksi. EKP on epäonnistunut korkopolitiikassaan. Työllisiä on vuosi vuodelta vähemmän. Kansalaisen ostovoima vähenee asumisen kallistuessa ja palkkojen pysyessä ”maltillisina”. Kun ostovoima laskee, on vaarana, että kulutusmarkkinat ja asuntomarkkinat alkavat sakata. Teollisuuden ja investointien hyytyminen on todellinen uhka.

Valtion menoja tulee priorisoida ja tehdä tarpeelliset oikeudenmukaisesti kohdennetut leikkaukset talouden tasapainottamiseksi. Tämäkään ei vielä riitä, vaan jaettavaa on saatava lisää. Tulevaisuusinvestoinnit muun muassa vetytalouteen, jotka tuottavat pitkällä aikavälillä enemmän kuin maksavat, hyödyttävät kansantaloutta kokonaisvaltaisesti. Suomen tulisi olla EU-politiikassa jämäkkä, joskus jopa tiukka neuvottelija. Työperäistä maahanmuuttoa tulee lisätä, koska se turvaa suomen osaajapulaa. Talouden kasvu tukee kestävää ja pitkäjänteistä ympäristöpolitiikkaa.

Koulutuksen hätä näkyy kouluissa laskevina PISA-tuloksina, oppilaiden kasvavana ahdistuksena ja häiriökäyttäytymisenä sekä opettajien uupumuksena. Opetustoimi tarvitsee lisää resursseja, koulurauha on palautettava ja erityisluokat on saatava takaisin.

Hyvinvointialueuudistus on pahasti kesken ja rahoituksesta puuttuu satoja miljoonia. Tämä uhkaa palveluiden järjestämistä entisestään. Hoitoon pääsy on jo nyt kriisissä koronavelan, työntekijöiden uupumuksen ja tehottomien ajanvarausjärjestelmien takia.  Sote tarvitsee lisää rahoitusta tai palveluverkostoa on tehostettava.

Kalle Eklund