Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on pulaa myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Työ on moniammatillista työtä, missä tarvitaan eri alojen koulutettua työvoimaa. Meillä on kokemuksia, kun vastaanotoille tai hoitoon ei pääse suunnitellusti. Henkilöstö joustaa ja tekee puuttuvien työntekijöiden tehtäviä, siksi sote-palvelut eivät ole aina sujuvia. Tilanne on jatkunut, koska Vantaa ja moni muu kunta on vuosikausia alibudjetoinut sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Puuttuvaa henkilöstöä hankitaan, vakihenkilöstöä paremmalla palkalla, erilaisista yrityksistä. Tämä on vähentänyt vakihenkilöstön työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja sitoutumista työhön.

Henkilöstöpula voidaan ratkaista yhdessä ammattiliittojen, puolueiden ja työnantajien kanssa yli hallituskausien kestävällä ohjelmalla, joka myös maksaa. Jokaisen onnistuneen hoidon tekee moniammatillinen tiimi. Kokonaisvaltaisessa hoidossa on huomioitava eri ammattilaisten merkitys palveluketjussa ja henkilöstön osaamista on kuunneltava.

Koulutusmääriä on lisättävä ja hoiva-avustajien koulutus tarvitsee sääntelyä. Veto- ja pitovoima varmistetaan paremmalla palkalla, koulutus- ja uramahdollisuuksilla sekä työn kehittämisellä. Vuorotyöstä on maksettava enemmän, palkkaharmonisointi on toteutettava ripeästi ja sote-johtajuutta on kehitettävä. Tehtävänkuvia on selkiytettävä eri ammattien välillä ja luotava toimivat sijais- ja varahenkilöjärjestelmät. Työnantaja on velvollinen ohjaamaan koulutukseen, kun tehtävät muuttuvat tai ammattitaidossa on puutteita.

Henkilöstö on mahdollistanut hyvinvointialueiden käynnistymisen. Laaja organisaatiomuutos on toteutettu nopealla aikataululla. Jotta varmistetaan riittävä henkilöstö sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtäviin, tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten työllistämistä. Väestö ikääntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana ja tarvitsemme koulutettua työvoimaa huolehtimaan hyvinvointipalveluista.

Sirkka-Liisa Kähärä