Kannan huolta ennaltaehkäisevien palvelujen asemasta uusilla hyvinvointialueilla, sillä niillä on merkitystä väestömme terveyden ja hyvinvoinnin tukipilareina.

Suomalaisten hyvinvointi on pääsääntöisesti kehittynyt  positiiviseen suuntaan , mutta silti väestöryhmien väliset erot hyvinvoinnissa eivät ole kaventuneet.

Ennaltaehkäisevästä terveyden edistämistyöstä on hyviä tuloksia ja  näyttöä sen vaikuttavuudesta.

Sillä voidaan kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja ja se on kustannustehokasta ja tuloksellista vaikuttamista eri ikäisten ihmisten terveyteen.

Samalla voidaan vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta sekä hillitä jatkuvasti kasvavia erikoissairaanhoidon ja muun korjaavan työn kustannuksia. Lähtökohtana on varhainen ongelmiin puuttuminen.

Perusterveydenhuollon palveluissa, kuten äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, seniorineuvoloissa sekä työterveyshuollon palveluissa ennaltaehkäisevällä työllä voidaan tehokkaasti tukea ja edistää eri ikäisten terveyttä ja toimintakykyä sekä vähentää sairauksien riskitekijöitä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on tärkeää painopisteen siirtäminen ennakoivaan työhön sekä perusterveydenhuollon kehittämiseen.

Tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyönä, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen.

Työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen tulee kiinnittää huomiota.

Työntekijöiden pysyvyys ja uusien työntekijöiden saatavuus on turvattava työoloja, asiantuntijuuden huomioivaa palkkausta sekä osallistavaa ja dialogista johtajuutta kehittämällä.

Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan säästää tehokkaasti kustannuksia ja vastata erityisesti ikääntyvän väestön tuomiin haasteisiin terveyttä ja toimintakykyä tukemalla.

Tuija Haapalainen