Suomen vahvuus on ollut se, että kenestä vain voi tulla mitä tahansa. Koulujärjestelmämme on ollut siinä keskeisessä roolissa, sillä perhetaustasta riippumatta jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus käydä peruskoulu ja saada riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoihin.

Koulumaailmaamme on kuitenkin hiipinyt ei-toivottavia ilmiöitä, jotka uhkaavat horjuttaa koulujärjestelmämme perustuksia. Uusimpien tietojen valossa perhetaustalla on entistä suurempi merkitys lapsen ja nuoren koulumenestyksessä, oppimistuloksissa on laskusuunta, tyttöjen ja poikien väliset oppimiserot ovat kasvaneet, suomalaisnuorten koulutustaso on laskenut ja oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutus saa kritiikkiä niin opettajilta kuin huoltajilta. Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt koronavuosina, mikä näkyy luonnollisesti myös koulumaailmassa.

Meidän laadukas koulujärjestelmämme tarvitsee kestävät perustukset, jotta sitä haastavat ongelmat voidaan selättää. Suomi käyttää Pohjoismaista vähiten rahaa koulutukseen oppilasta/opiskelijaa kohden. Koulutuksen perusrahoitusta onkin nostettava. Perustaitojen kuten luku- ja kirjoitustaidon ja matemaattisten perustaitojen oppimiseen ja opettamiseen tarvitaan lisää aikaa ja panostusta, koska opiskelu rakentuu niiden varaan. Tuntimäärän lisäys suomen kieleen ja matematiikkaan sekä kaksivuotinen esiopetus mahdollistavat yhdenvertaisemmat oppimisedellytykset.

Varhaiskasvatuksessa on toteutettu oppimisen tuen lainsäädännön uudistus. Sitä tarvitaan myös perusopetukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lainsäädännön selkeys edistäisi yhdenvertaista toimintatapaa tuen antamisessa. Mitä paremmin lasten ja nuorten tuen tarvetta ennaltaehkäistään ja tarpeeseen vastataan, sitä paremmin heidät saadaan pidettyä kiinni koulunkäynnissä. Tukeen pitää olla jatkossa oikeus jokaisessa opinpolun vaiheessa.

Koulutus ei ole mahdollista ilman osaavaa henkilöstöä. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan on löydyttävä ratkaisuja. Pelkästään pääkaupunkiseudulle tarvitaan 6000 uutta varhaiskasvatuksen ammattilaista vuoteen 2030 mennessä. Ammattilaisia ei ole mahdollista saada, ellei opiskelijamääriä kiireesti lisätä.

Koulutuksen perustukset kuntoon, jotta jatkossakin kenestä vain voi tulla mitä tahansa.

Soile Eriksson

ohjaava opettaja, aluevaltuutettu

eduskuntavaaliehdokas (sd.)