Lastensuojelun tilanne on kauhistuttava. Meillä huostaanotettujen määrä on jatkanut kasvua. Lastensuojelun tarpeen kasvu johtuu useista tekijöistä kuten mielenterveyden ja neurokirjon häiriöiden yleistymisestä, päihdeongelmista, väkivallasta, lapsiperheiden köyhyydestä sekä elämänhallinnan vaikeuksista ja kasvatustilanteiden vaativuudesta.

Talouden näkökulmasta lastensuojeluun käytetään rahaa raskaisiin prosesseihin, kun samalla määrärahalla saisimme paremmat tulokset ennaltaehkäisevissä toiminnoissa. Lastensuojelun ongelmista ja epäkohdista on puhuttu vuosia, mutta tehdyt toimenpiteet eivät ole tehonneet. Sijaishuolto on kallista ja yhden lapsen tai nuoren vuoden laitosasuminen voi maksaa jopa yli 100 000 euroa, jotta tästä vältyttäisiin, apua on tarjottava hyvin varhaisessa vaiheessa. Tästä säästyisi pitkällä aikavälillä satoja miljoonia. Tämä on sekä edullisempi että inhimillisempi vaihtoehto.

Viime aikoina esillä on ollut paljon tietoa lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja jengiytymisestä, mutta esille tuodaan vain negatiivisia mietteitä ja uhkakuvia, muttei pohdita mistä tämä johtuu, mikä on ajanut lapsia näihin tilanteisiin. Mikseivät perheet saa ajoissa apua ongelmiin tai niihin ei ole reagoitu? Nuorten ajautumista jengirikollisuuteen on ehkäistävä panostamalla lastensuojeluun, sosiaalityöhön ja myös nuorisotyöhön. Näen että lastensuojelun on tehtävä myös yhteistyötä järjestöjen ja viranomaisten kanssa, jotta voidaan kehittää yhteisiä varhaisen tuen palveluja, jotka perustuvat perheiden tarpeiden perusteelliseen ymmärtämiseen.

Lastensuojelu-uudistuksessa on otettava huomioon lapsi-, perhe- ja nuorisopalveluita kokonaisuutena, jotta lasten oikeusturva paranisi. Lastensuojeluviranomaisilla ja muilla viranomaisilla on oltava käytössään tehokkaita keinoja lasten ja perheiden esiin nousevien ongelmien ja tarpeiden tunnistamiseksi. Uudistetaan palvelujärjestelmä tukemaan lasten, nuorten ja perheiden voimavaroja ja samalla luodaan järjestelmä, joka parantaa lasten oikeusturvaa. Sosiaalityöntekijämitoitukseen on tulossa taas muutoksia vuoden 2024 alusta.  Yhdellä sosiaalityöntekijällä saa olla 30 perhettä eli vähenee 35 perheestä 30 perheeseen, jolloin voidaan keskittyä enemmän lapsen ja perheen tilanteeseen. Tarvitsemme myös lisää työntekijöitä, jotta tämä onnistuisi sekä sotepalvelujen saatavuuden lisäämistä.

Olisi tärkeä, että eri palveluissa lähdetään tukemaan lasten erilaisia perhemuotoja esim. yksinhuoltajaperheiden ja maahanmuuttajaperheiden määrä kasvaa koko ajan. Tuetaan yksinhuoltajia enemmän ja panostetaan myös maahanmuuttajien kotoutukseen. Tässä tärkeää olisi, että perheen on helppo löytää tukevia palveluita ja löytää ennaltaehkäisevää toimintaa ennen kuin ongelmat kärjistyvät ja päädytään raskaampiin prosesseihin.

Naima El Issaoui