Puhe kaupunginvaltuustossa 22.4.2024

Huolestuttavalta tuntuu työntekijöiden kokeman uhka- ja väkivaltatilanteiden lisääntyminen. 

Työturvallisuusjärjestelmä Tutkaan oli tehty lähes 6 400 työturvallisuusilmoitusta, kun edellisenä vuonna luku oli 5708. Suurin lisäys Tutkaan tehtyjen ilmoitusten osalta johtui covid19-altistumistilanteista. Uhka- tai väkivaltailmoitusten määrä oli lähes sama kuin edellisenä vuonna, mutta se muodostaa edelleen yli puolet (54,5 %) tehdyistä ilmoituksista. Suurin lisäys uhka- tai väkivaltailmoituksissa oli kaupungin suurimman toimialan naisvaltaisella varhaiskasvatuksen tulosalueella, jossa lisäys oli 6,6 %.

Yleisin uhka- tai väkivaltatilanteen vaaratyyppi oli raapiminen, pureminen, sylkeminen, ruhjominen tai lyöminen, solvaaminen, nimittely ja sanallista uhkaaminen, huutaminen tai metelöinti. Käsittämätöntä, että nämä ilmoitukset painottuvat niin suurelta osin juuri yhä nuorempien lasten ikäryhmässä tapahtuviin tilanteisiin. Ei työntekijän kuulu joutua tai tottua työssään kärsimään jatkuvaa henkistä tai väkivallan uhkaa. Kuten ei kuulu myöskään lasten tai nuorten. Henkilökunta uupuu, sairastuu ja hakeutuu muille aloille. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Päiväkoteihin ja koululuokkiin on saatava työrauha. 

Suurta huolta herättää myös julkisuudessa puhuttanut väkivallan ja pahoinvoinnin lisääntyminen kouluissa yhä nuoremmilla lapsilla ja tyttöjenkin osalta. Ongelmat tiedostetaan, vaan keinot eivät ole vielä riittäviä. 

Opetusryhmät olisi saatava pienemmiksi ja tarpeellinen määrä henkilökuntaa sekä avun piiriin nopea pääsy ongelmien kasaantuessa. Tässä tarvitaan hyvää yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.

Lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea tai ovat väkivaltaisia, pitää olla päiväkoti -ja opetuspaikkoja, joissa heille pystytään takaamaan tarvitsemansa tuki. Lähikouluperiaate ei enää toimi kaikkien lasten osalta.

Juurisyitä jo pienenpien lasten oireiluun voidaan yrittää tarkastella esim. yhteiskunnassa tapahtuneiden muutoksien kautta. Perhepolitiikan vaikutuksista, yleisten käytöstapojen ja ajattelutavan muutoksesta. Eriarvoisuuskehityksen ja nettiajankäytön lisääntymisestä. Opetuskin tapahtuu jo netin avulla suureksi osaksi. Kasvatuksen siirtymisestä kodeista liiaksi päiväkodeille ja kouluille. Vastuuta lasten kasvatuksesta ei voi ulkoistaa. Se kuuluu ensisijaisesti vanhemmille ja lähiomaisille.

On kehitettävä uusia keinoja kodin ja henkilökunnan väliselle yhteistyölle. Vuoropuhelun on oltava muutakin kuin vain viestittelyä netissä. Kaikki keinot on käytettävä, jotta uhkaava väkivallan ja häiriökäyttäytymisen kierre voidaan saada vähenemään.