”Rasismi lyttää nuoren” muistuttaa Ulla Kaukola

Ajankohtaista,Etusivu,SDP:n valtuustoryhmä tiedottaa

Rasismi lyttää nuoren.

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla Helsingissä liikkuvasta ”vaarallisesta” jopa 150 nuoren jengistä, joista valtaosa olisi ulkomaalaistaustaisia. Kirjoitettiin, että monilla nuorista olisi taipumus käsitellä ristiriitoja väkivallalla ja tarttua teräaseeseen. No, ihan kaikki ei ollut totta tai oli ainakin hieman liioiteltua.

Olemme budjettikokouksessa ja puhumme paljon rahasta. On myös asioita, jotka eivät maksa mitään, mutta joiden vaikutus voi olla suuri. Erityisesti yhteen voimme kaikki vaikuttaa, nimittäin siihen, kuinka puhumme nuorille ja nuorista ja etenkin kuinka puhumme maahanmuuttajanuorille ja maahanmuuttajanuorista.

Kukaan nuori ei ole lähtökohtaisesti paha tai väkivaltainen, ei kantasuomalainen eikä ulkomaalaistaustainen. Etninen tai kulttuurinen tausta eivät ole syy rikoksiin tai väkivaltaan.

Ehkä joku teistä muistaa, kuinka vuosi sitten valtuuston budjettikokouksessa kerroin, millaisen rasismin ja solvauksen kohteeksi maahanmuuttajataustaiset nuoret ihmiset joutuivat Myyrmäen marrasmarkkinoilla. Sama solvaavan rasistinen tapa puhua valitettavasti jatkuu Suomessa. Yleensä asialla on kantasuomalainen. Rasismi on syynä monen nuoren pahoinvointiin. Rasismi lyttää nuoren ja tukahduttaa unelmat.

Ystävällisyys ei maksa mitään. Toisten arvostaminen ei maksa mitään. Jokaisen nuoren, myös maahanmuuttajataustaisen, pitäisi voida kokea, että yhteiskunnassamme on tilaa myös hänelle ja että Suomessa voi menestyä sen näköisenä ja sellaisena kuin on. Poikkeuksellisen tärkeää tämä on Vantaalla, jossa on paljon maahanmuuttajataustaisia nuoria. Monikulttuurinen, rasisminvastainen työ on Vantaan menestymisen kannalta elintärkeä ja toivoisin jokaisen valtuutetun ja kuntalaisen sitä omalta osaltaan edistävän.

Tässäkin budjetissa on monia hyviä asioita, joilla edistämme monikulttuurisuutta ja nuorten asemaa, mutta mikään raha ei riitä, jos muutos ei lähde meistä kaikista.

Havu- ja Myyrastien tärkeän toiminnan on mahdollista jatkua.

Vantaalla on 13 000 yli 75-vuotiasta, neljän vuoden kuluttua jo lähes 20 000. Ikäihmisistä huolehtiminen on meille yhä tärkeämpää paitsi inhimillisesti, niin myös talouden kannalta.

Kesäkuussa kaupunki irtisanoi sopimuksensa Myy- ja Havurastien toiminnasta vastanneen Marjatta-säätiön kanssa. Se tarkoitti, että rastien toiminta päättyisi vuoden vaihteessa. Se oli pöyristyttävä uutinen.
Myy- ja Havurasteissa käy kuukaudessa lähes 1 000 ikäihmistä. Rastit tekevät erittäin tärkeää työtä hyvin kustannustehokkaasti. Kävijöille toiminta on maksutonta.

Meidän demareiden yhtenä tavoitteena budjettineuvotteluissa oli saada Myy- ja Havurastien toiminta jatkumaan. Budjettiin on nyt lisätty 200 000 euroa tukea merkittävää yhteiskunnallisesta työtä tekeville järjestöille, jollainen Marjatta-säätiökin on. Säätiö voi nyt hakea tukea ja Myy- ja Havurastien toimintaa on mahdollista jatkaa. Toiminnan laajuuden kannalta tärkeää on, että säätiön saama avustus STEAlta (yli 100 000 e/vuosi) jatkuu. Havurastilla on tilat, mutta tietojeni mukaan Myyrmäessä on tilaongelma. Toivon, että kaupunki omalta osaltaan tekee kaikkensa, että myös Myyrmäestä löytyvät sopivat tilat.

Yhtenä muistisairauksille altistavana tekijänä on sosiaalinen eristäytyminen. Jos me haluamme, että yli 75-vuotiaista 93,4 % kykenee jatkossakin asumaan kotona, niin meidän on pidettävä hyvä huoli ikäihmisistämme ennaltaehkäisevästi. Yhä useampi ikäihminen on yksinäinen. Myy- ja Havurastien ennaltaehkäisevä toiminta on äärimmäisen tärkeää.

Valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Ulla Kaukola (sd)