Kaupunginvaltuuston kokoukessa kuultiin vastauksia valtuustoaloitteisiin

Ajankohtaista,Etusivu,SDP:n valtuustoryhmä tiedottaa,Valtuustoryhmä

Maanantaina 15.6. kevään viimeisessä valtuuston kokouksessa ennen kesätaukoa käsiteltiin vastauksia valtuutettujen jättämiin valtuustoaloitteisiin. Vastaukset kuultiin myös sosialidemokraattien valtuutetun Tarja Eklundin jättämään aloitteesseen Pyhän Annan kirkon suojelemisesta asemakaavalla ja niin ikään sosialidemokraattien valtuutetun Ulla Kaukolan aloitteeseen, jossa vaadittiin Vantaan vanhoja katuja kunnostettaviksi.

Valtuutettu Eklundin aloitteessa toivottiin vuonna 1968 valmistunutta Pyhän Annan lastenkirkkoa eli Itä-Hakkilan kirkkoa suojeltavaksi asemakaavalla.

– Museoviraston tuoreimman arvion ja kaupungin oman inventoinnin perusteella pitäisi olla selvää, että Pyhän Annan lastenkirkko on suojeltava asemakaavalla, Eklund totesi. 

Kaupunkiympäristön toimiala totesi vastauksena aloitteesee, että Itä-Hakkilan kirkon paikalliset suojeluarvot on tunnistettu, mutta tällä hetkellä ei kirkkoa koskevaa kaavamuutosta ole omistajan taholta haettu. Vastauksessa todettiin myös, että asemakaavoitus selvittää rakennuksen omistajan ja käyttäjän kanssa yhteistyössä mahdollisuudet sen suojelemiseksi asemakaavalla tai muulla tavoin. Mikäli omistaja näkee korjausinvestoinnit tarpeellisiksi niin periaatteessa asemakaavamuutosta ei välttämättä tarvita.

– Valitettavasti aloitteeseeni annettu vastaus ei ollut ihan sellainen kuin olisin toivonut, Eklund vastasi.

Eklund muistuttaa, että Göran Malströmin suunnittelema ja Piispa Huovisen lastenkirkoksi vihkimä kirkko ei kyläläisille ole vain pelkkä rakennus vaan yhteisöllisyyden, kulttuurin ja asukastoiminnan keskus. Sitä tarvitaan niin lasten kuin iäkkäämpienkin harrastus- ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen.

– Positiivista vastauksessa on että asemakaavoitus on valmis selvittämään omistajan ja käyttäjän kanssa yhteistyössä mahdollisuudet kirkon suojelemiseen asemakaavalla tai muulla tavoin, Eklund totesi. 

Valtuutettu Kaukolan aloitteessa toivottiin, että Vantaa kartoittaa vanhat peruskorjattavat kadut,  laatii suunnitelman ja etenemisjärjestyksen katujen korjaamiseksi sekä kytkee suunnitelman vesihuollon saneeraukseen, jonka HSY tekee.

Kaupunkiympäristön toimiala totesi vastauksessaan, että Vantaan kaupungin kunnossapidossa on yhteensä noin 1 600 kilometriä katuja ja väyliä, joista noin 200 kilometriä on rakentamattomia. Eri puolella Vantaata on yksittäisiä rakentamattomia katukohteita arviolta noin 500 kpl, joista suurin osa sijaitsee itäisen Vantaan alueella. 

Vastauksessa todettiin myös, että kadut ja puistot -palvelualue pyrkii tehostamaan resurssiensa puitteissa rakentamattomien katujen suunnittelua ja toteuttamista. Vuoden 2020 aikana laaditaan rakentamattomien katujen investointiohjelma, joka tuodaan vuoden 2021 alkupuolella teknisen lautakunnan käsittelyyn. 

– Olen tyytyväinen siihen, että vuoden 2020 aikana kaupunki laatii rakentamattomien katujen investointiohjelman, Kaukola totesi. 

Kaukola ymmärtää myös koronan aiheuttavan sen, että vanhojen katujen parantaminen ei ole tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, mutta sitten kun paremmat ajat koittavat, niin tiedämme ainakin, mistä aloittaa. 

– Tällä vauhdilla kuluu varmasti parikymmentä vuotta, ennen kuin vanhojen alueiden rakentamattomat kadut on laitettu kuntoon, Kaukola lopetti.