Anu Hall: Hallituksen tekemät päätökset asumisen leikkauksiin ovat ajaneet tavalliset perheet ahtaalle

Ajankohtaista

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.10.2024 Helsingin seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen vuosille 2024–2035. MAL-sopimus linjaa Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion yhteisen tahtotilan seudun kehittämisestä.

Kiinnitin tässä MAL-sopimuksessa huomiota kohtaan: Asumisen ja elinympäristön laatu ja tavoitteet.

Sopimuksessa luvataan seuraavaa:
Seudulla turvataan asuntokannan kokojakauman ja hallintamuotojen monipuolisuus sekä kohtuuhintaisenasumisen edellytykset siten, että myös heikommassa asemassa oleville on tarjolla asumisratkaisuja.

Asumisen korkeaan hintaan vastataan varmistamalla riittävä asuntotuotanto. Asuntokannan monipuolisuuden ja asuntomarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi toteutetaan vapaarahoitteisen asuntotuotannon lisäksi valtion tukemaa asuntotuotantoa.

Puhuttaessa ARA-tuotannosta on muistettava, että yksi sen tavoitteista on ehkäistä segregaatiota, joka tässäkin todetaan, ja vastata heikoimmassa asemassa olevien asumiseen. On myös tiedostettava, että meillä on ihan tavallisia työssä käyviä perheitä, joilla ei ole halua tai mahdollisuutta sijoittaa seiniin.

Maan hallituksen tekemät päätökset asumisen leikkauksiin ovat ajaneet tavalliset perheet ahtaalle, eikä kaupungilla (VAV) ole tarjota edullisempia asuntoja. Voimme päivittäin lukea lehdistä, kuinka perheet joutuvat kiristämään vyötä, ja kaikesta ylimääräisestä on tingittävä. Hyvin usein nämä kohdistuvat esim. lasten harrastuksiin.

Olemme tilanteessa, jossa emme useaan vuoteen pysty kuromaan kiinni asuntotuotannon vajetta. Vantaa ei ole kyennyt osoittamaan tontteja ARA-tuotantoon. Ja vaikka tulevaisuudessa saamme valtiolta maata, voimmeko luottaa siihen, että tuotantotahti paranee esitetyssä aikataulussa?

MAL-sopimuksessa kerrotaan, että sen tavoitteena on ”Vähentää asunnottomuutta ja ehkäistä sen uusiutumista aktiivisesti”. Hallituksen nykyiset toimet johtavat kuitenkin täysin päinvastaiseen tilanteeseen.

ARA-tuotannon tulevaisuudesta keskusteltaessa on Vantaalla oltava valmiutta vastata työssäkäyvien pieni- ja keskituloisten asumiskysymykseen ja nimenomaan siitä näkökulmasta, kenelle saa rakentaa valtion tukemaa asuntotuotantoa, kun vuokralla asumisen hinta on karannut käsistä. Pidetään kirkkaana muistissa se, että koti ja työ kulkevat aina käsi kädessä.