Valtuutettu Pirkko Leton budjettipuhe 12.11. ”Vantaan väestönkasvu on Suomen huippua ja sitä rikastuttaa ikäihmisten määrän suuri kasvu.”

Etusivu

Vantaan väestönkasvu on Suomen huippua ja sitä rikastuttaa ikäihmisten määrän suuri kasvu.

Vantaan 85- vuotta täyttäneiden määrä on kasvuvauhdiltaan suurinta Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Miten vanhukset tarvitsevat sitten palveluja? Vanhuspalvelujen piirissä 75 vuotta täyttäneistä on 20 % ja 85 –vuotta täyttäneistä jo lähes puolet.

Tähän kasvuun ja haasteeseen meidän tulee vastata, jotta vanhuksemme saavat  tarvitsemaansa hoivaa ja hoitoa sekä tukea laadukkaaseen elämään.

Olemme asettaneet tavoitteeksi 75-vuotta täyttäneiden asumisen omassa kodissa mahdollisimman pitkään.

Tämä haastaa mitä suuremmassa määrin kotihoidon, jotta kotona pärjätään.

Kotihoitoa tarvitsee 75-vuotta täyttäneistä arjessaan 9%.  Olen iloinen siitä, että kaupunginhallitusneuvotteluissa sosialidemokraattien esityksestä lisättiin henkilöstöä edelleen viidellä henkilöllä pohjaesityksen 10 henkilön lisäksi, mikä mahdollistaa jopa palvelun laadun kehittämisen ja henkilökunnan mahdollisuuden tehdä haasteellista työtään ja jopa viipyä vanhusten luona pidempään.

Vaikka omassa kotona asuminen on asetettu korkeaksi tavoitteeksi, tulee kotihoidon tarkoituksenmukaisuus kyseenalaistaa vanhuksen kunnon heikentyessä ja kotihoidon määrien lisääntyessä. Vantaalla meillä tulee olla tarpeellinen määrä hoivakoti- ja laitospaikkoja, joihin vanhukset voivat turvallisesti siirtyä kotoaan. Kaunialan sairaalan rooli vantaalaisten laitoshoitopaikkana tulee selvittää, sillä sen sijainti estää omaisten mukana olon vanhusten arjessa.

Omaishoidon tukea saavien määrä on laskenut Vantaalla kuluvana vuonna huomattavasti, toisin kuin esimerkiksi Helsingissä, missä omaishoidon suunta on kasvava. Omaishoito on vaativaa ja sitovaa työtä, jota omaishoitajat tekevät suurella sydämellä omaishoidettavan kotona. Herääkin kysymys, eikö Vantaa ole onnistunut tukemaan riittävästi omaishoitajiaan heidän arjessaan mm. vertaistuen keinoin, mikä tähän on selvityksenä.

Edellä olevaan viitaten pidän erinomaisen tärkeänä kaupunginhallituksen päätöstä, jonka mukaisesti Kotihoidosta ja omaishoidon tuesta laaditaan kokonaisvaltainen selvitys.

Kaikkeen edellä mainittuun kietoutuu yhteiskuntamme suuri ongelma vanhusten yksinäisyys. Suomessa yksinäiseksi itsensä ainakin toisinaan tuntee yli 30 % ikääntyneistä.  Yksinäisyys on sitkeä ja vakavasti hyvinvointia haittaava ilmiö, johon vanhustenpalveluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota.  Yksinäiset vanhukset Vantaalla -projektiin kohdistuukin suuret odotukset. Etsivä ja löytävä vanhustyö syrjään jääneiden ja yksinäisten vanhusten löytämiseksi tulee saada ennaltaehkäisevän vanhustyön painopisteeksi.

Tänä päivänä Katriinan sairaala on tärkeä osa Vantaan sairaalaa. Katriinan toiminnan painopisteenä on kuntoutus, jossa tavoitteena kuntoutuminen ja siirtyminen kohtuullisessa ajassa omaan kotiin.

Peruskorjatuissa tiloissa toimivat neljä osastoa ja päiväsairaala. Kullakin osastolla on tärkeä oma erikoisalansa:

Saattohoito-osasto tarjoaa elämänkaaren viimeisiin hetkiin asiantuntemusta ja inhimillisyyttä. Tämä toiminta ei suinkaan ole Katriinassa uutta, mutta valtakunnallisesti poikkeavaa.

Infektio-osasto tarjoaa tänä uusien infektioiden ja resistenttien virusten ja bakteerien yhä laajentuvassa kirjossa mahdollisuuden hoitoon, jotta tartunnat eivät leviäisi. Tänä päivänä tärkein haaste taitaa olla MRSA -potilaiden hoito.

Konfuusio-osasto tarjoaa asiantuntevaa hoitoa erilaisista sekavuustiloista kärsiville, esim. delirium-potilaille.

Psykogeriatrinen osasto, ns. hybridiosasto, toimii yhteistyössä HUS:n osaamisen kanssa.

Erikoissairaanhoito on hyvällä yhteistyöllä jalkautunut Vantaan terveysasemille ortopedian, reumatologian, psykiatrian ja gastroenterologian ja pian myös kardiologian erikoisaloilla. Ihotautien alalla omaa diagnostista ja hoitotaitoa on kehitetty HUSin koulutustuella, ja erikoissairaanhoidon konsultaatio on vakiintunut toimimaan etäkonsultaationa HUSiin. Osa aikuisten insuliinipumppupotilaiden hoidosta on siirretty Vantaan diabetesyksikön vastuulle. Henkilöstöä on koulutettu asteittain, ja koulutus jatkuu vuonna 2019.

Tuottavuus ja asiakaslähtöisyys kohenevat organisatorisilla muutoksilla: terveysasemien puhelimitse tarjottavat palvelut keskitetään omaan uuteen yksikköönsä, päihde- ja mielenterveystyötä tekevät siirtyvät työskentelemään samaan tulosyksikköön aiempien hajautettujen sijoitusten asemesta, diabetesyksikkö ja hoitotarvikejakelu keskitetään Tikkurilaan, ja maahanmuuttajapalveluiden terveydenhuollon henkilöstö siirtyy perhepalveluiden tulosalueelta terveyspalveluihin.

Odotusaika terveysasemalle, lääkärin vastaanotolle kiireetön

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto mahdollistaa toiminnan ja tiedolla johtamisen kehittämisen (esim. palvelujen vaikuttavuuden seuranta, asiakastyön uudet mahdollisuudet, erilaiset digitaaliset palvelumuodot).

Pirkko Letto (sd)

valtuutettu