SDP:n ryhmäpuheenvuoro 12.11. talousarvion käsittelyssä. Sirkka-Liisa Kähärä: Vantaan hyvinvoinnin edellytys on hyvät palvelut, työpaikat, harrastusmahdollisuudet ja liikenteen sujuvuus

Etusivu

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet ja muut kuulijat

Vantaan hyvinvoinnin edellytys on hyvät palvelut, työpaikat, harrastusmahdollisuudet ja liikenteen sujuvuus. Talouden tasapainon säilyttäminen on kaupungin kasvun ja suuren lainakannan takia välttämättömyys. Vain siten voimme säilyttää otteen talouden hallinnasta itsellämme.

Työttömyys on vuoden takaisesta laskenut merkittävästi, mutta vaikeasti työllistyvien määrä ei ole kuitenkaan laskenut odotetusti talouden noususuhdanteesta huolimatta. Tulevaisuuden kannalta, välttämätön tavoite, puolittaa nuorisotyöttömyys vaatii tulosalueiden tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa. Näille yli tuhannelle alle 25-vuotiaalle nuorelle, jotka nyt ovat työttöminä, näyttäytyy tulevaisuus ja elämä hyvin erilaisena kuin niille, joilla on ammatti, työtä ja suunnitelmia tulevaisuutta varten.

Toisen asteen koulutuksen materiaalien maksullisuus on monelle opiskelijalle ja heidän perheilleen mahdoton yhtälö. Suomen hyvinvointi syntyy koulutuksesta ja osaavasta työvoimasta. Miten näitä tulevaisuuden työntekijöitä saadaan, jos opintojen maksullisuus karsii osan pois jo alkuvaiheessa. Siksi Vantaa esittää valtiolle, että pääkaupunkiseudusta tehdään maksuttoman toisen asteen kokeilualue.

Vantaan ammatillisen koulutuksen keskeyttämisprosentit ovat olleet pääkaupunkiseudun suurimmat. Opinnoista suoriutuminen ja ammattiin valmistuminen eivät ole itsestäänselvyys kaikille opiskelunsa aloittaneille. Jos oma elämä on sekaisin, niin opinnoista suoriutuminen on vaikeaa. Vantaa on palkannut Variaan kolme erityisnuorisotyöntekijää, joiden tehtävänä on löytää ne nuoret, joilla on vaara pudota opinnoistaan tyhjän päälle. Näitä erityisnuorisotyöntekijöitä tulee ensi vuonna kaksi lisää todelliseen tarpeeseen. Kyseessä on toimintamalli, mitä ei ilmeisesti ole käytössä muualla Suomessa ja tulokset ovat olleet jo viime keväästä lähtien loistavia.

Vanhusten kotihoito ei ole sitä, mitä sen ajateltiin olevan, kun laitoshoidon paikkojen vähentäminen aloitettiin. Valitettavan monelle vanhukselle koti tarkoittaa nykyisin säilöntäpaikkaa. Toimintoja, työn kulkuja ja prosesseja on kehitetty ja otettu kotihoidossa käyttöön, mutta se ei ole riittänyt korvaamaan puuttuvia käsipareja.

Määrärahalisäykset henkilöstön palkkaamiseksi sekä kaupunginjohtajan että talousarvioneuvottelujen tuloksena ovat hyvä alku, mutta seuraavina vuosina on määrätietoisesti jatkettava vanhusten kotihoidon laadun parantamista. Monen vanhuksen elämänlaatua lisäisi paikka palvelutalossa, ryhmäkodissa tai jossain muussa hoidon ja hoivan palveluja tarjoavassa yksikössä. Siksi kotihoidosta ja omaishoidon tuesta laaditaan selvitys, jossa tehdään mm. ulkopuolinen laadun arviointi.

Erilaisten järjestöjen merkitystä vantaalaisten hyvinvoinnin edistäjinä ei voi väheksyä. Siksi on järkevää vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä osoittamalla liikunta- ja nuorijärjestöille lisää avustusmäärärahoja. Nämä järjestöt tekevät toimintaa, jotka lisäävät vantaalaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä mahdollistavat monelle lapselle ja nuorelle edes yhden harrastuksen.

Yksi osa terveyden edistämistä on ensi vuonna raskaudenehkäisyn välineiden ilmaisjakelun laajentaminen koskemaan kaikkia alle 25-vuotiata. Haluamme edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja samalla vähentää raskauden keskeytyksiä ja sukupuolitauteja. Vuodesta 2013 lähtien on voinut saada ensimmäisen pitkävaikutteisen raskaudenehkäisymenetelmän maksutta. Raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet selvästi ja rahaa on säästynyt. Tässäkin asiassa Vantaa on edelläkävijä.

Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma seuraavalle kolmelle vuodelle tulee tarpeeseen, koska alueellinen ja väestöryhmien välinen eriytyminen on kasvanut Vantaalla viime vuosina. Suuri haaste on aikaansaada 2 miljoonalla sellaista toimintaa, josta syntyy pysyvää hyvinvointia, vahvistaa alueen elinvoimaa ja menestymisen kierrettä. Siksi haluamme seurata toimintaohjelman vaikuttavuutta.

Lopuksi haluan kiittää ryhmien neuvottelijoita ja virkamiehiä sinnikkäästä talousarvion valmistelutyöstä. Kuitenkin on niin, että yön tunteina tehtävät päätökset eivät aina ole parhaimpia. Sen takia talousarvionkäsittelyn painopistettä on siirrettävä enemmän asiantuntijalautakuntien työskentelyyn, missä asiantuntijavirkamiesten taidot olisivat laajemmin käytettävissä. Lisäksi valtuustoryhmät perehtyisivät talousarviokäsittelyyn jo varhaisemmassa vaiheessa. Tällöin kaupunginvaltuuston käsittelyn painopiste olisi strategian vahvistamisessa ja toteuttamisessa. Valtuusto voisi yksittäisten tekstimuutosten sijaan keskittyä enemmän talouden kokonaisuutta linjaaviin muutoksiin.

Sirkka-Liisa Kähärä (sd)

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja